Muutoksenhallinnan kautta saatavan osaamisen hyödyntäminen sekä oppiminen luovat uutta tietoa, jonka jakamiseen kaikki organisaation jäsenet voivat osallistua. Kun muutoksen visio ja tavoitteet on määritelty ja viestitty sekä organisaatio varustettu tarvittavilla resursseilla, saadaan motivoitunut henkilöstö puhaltamaan yhteiseen hiileen. Organisaatio oppii, muistaa ja unohtaa mutta myös luo uutta ja kehittyy jäsentensä kautta. Henkilöstö onkin kaikkiaan kehittämisen ’primus motor’ – ainoa älykkyyden ja luovuuden lähde organisaatiossa.
Henkilöstön kehittämisen haasteet
Työmarkkinat ovat polarisoitumassa hyvin palkattujen huippuosaajien ja asiantuntijoiden sekä pääosin matalapalkkaisten ja usein vähän koulutettujen toimijoiden välillä. Edellisestä johtuen myös työsuhteiden luonne on muuttumassa, sillä määräaikaisten, osa-aikaisten, opiskelijoiden ja vuokratyöntekijöiden sekä ulkoistusten määrä on kasvanut – henkilöstön rakenne työsuhteen luonteen mukaan on yhä jakautuneempi. Henkilöstön kehittämisen kannalta tämä merkitsee uusia ja merkittäviä haasteita – miten henkilöstöjohto voi kehittää ja huomioida organisaation kokonaisosaamista, jos osa henkilöstöstä on erilaisen työsuhde- ja taustaorganisaatioiden osin ristiriitaisessakin koordinaatiossa. Toisaalta tämä voi avata erittäin mielenkiintoisia mahdollisuuksia henkilöstöpalveluyrityksille erityisesti vuokratyöntekijöiden pitkäaikaisen osaamisen kehittämisessä uudentyyppisessä yhteistyössä yritysten kanssa.
Yhteistyön merkitys käytännössä
Kaikkiaan verkostoitumisen ja syvällisen yhteistyön merkitys ovat nykyisin nousseet tärkeiksi tekijöiksi liiketoiminnan menestyksellisessä johtamisessa, tiedonhankinnassa ja osaamisen kehittämisessä. Haaga-Helian ja Eilakaislan partneruus on käytännöllinen esimerkki tällaisesta yhteistyöstä. Yhteistyön puitteissa tehdään monenlaisia kehittämisprojekteja, opinnäytetyötutkimuksia, liiketoimintaan liittyviä selvityksiä sekä yritysvierailuja ja niihin liittyviä luentotilaisuuksia sekä kehitetään opintojen sisältöäkin. Lisäksi vuosittain Haaga-Heliassa järjestettävät ura- ja verkostoitumispäivät sekä lukuisat asiantuntijaseminaarit tukevat yhteistyötä monin tavoin. Eilakaisla on myös ollut näkyvästi esillä nimikkoluokkansa ja eri teemoin järjestettävien esittelyin. Partnereilla on myös käytössään joustava Laura -järjestelmä, jolla voidaan ilmoittaa avoimista työ- ja harjoittelupaikoista sekä tutkimushankkeista sekä hyödyntää opiskelijatietojen analyysiä mm. CV- ja profiilitietoihin liittyen.
Asiantuntijuuden kehittämiseksi on luotu myös suuntautumisopintojen työharjoittelujaksoja, joissa keskitytään syventämään henkilöstöpalveluiden tieto- ja osaamisperustaa opintojen erikoistumisvaiheessa suoritettavan työharjoittelujakson kautta. Samalla yritykset pääsevät ennakoivasti tutustumaan paremmin opiskelijoihin mahdollista rekrytointia ajatellen. Täten yritykset saavat juuri heidän tarpeisiinsa koulutettua osaavaa työvoimaa opiskelijoista. Työharjoittelujakson aikana opiskelijat pääsevät tutustumaan laajempiin kokonaisuuksiin ja yrityksen toimintaan sekä osallistumaan asiakasprojekteihin. Harjoittelu voi pitää sisällään myös työskentelyä tuotekehityksen apuna ja yrityksen sisäisissä kehityshankkeissa.
Harjoittelusta ideoita liiketoimintaan
Opiskelijoiden harjoittelu voi tuoda uusia ideoita ja soveltamismahdollisuuksia sekä kehittämistarpeita yrityksen liiketoimintaan. Joustava ja laajahko yhteydenpito partnereiden välillä sekä opinnäytteiden, harjoitustöiden ja tutkimusprojektien toteuttaminen ovat avanneet uusia potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia jatkokehittämisen taustaksi. Lisäksi opiskelijat saavat käytännöllistä tietoa lukuisten vierailijaluentojen kautta.
Kaikkiaan korkeakoulujen ja yritysten laajahko ja pitkäjänteinen yhteistyö on merkittävä tekijä kestävän kehityksen ja menestyksen tiellä. Siitä hyötyvät yritysten ja korkeakoulujen lisäksi myös opiskelijat. Tällaista yhteistyötä voi suositella koko liiketoiminnan arvoketjulle.
