Toteutimme kollegoideni sekä Väylä ry:n kanssa syksyllä 2021 yhteishankkeen, jossa tavoitteena on edistää kehitysvammaisten tasa-arvoista työelämää ja erityisesti palkkausta. Halusimme oppia aiheesta, jonka jälkeen otimme tavoitteeksi kertoa ja jakaa tietoutta myös muille. Tämä infopaketti on nyt julkaistu webinaarin muodossa. Kun puhutaan kehitysvammaisten työelämästä, moni asia on vielä ”kesken”. Kehitysvammaliiton arvion mukaan n. 3 000 kehitysvammaista työntekijää olisivat valmiita aloittamaan palkkatyössä, vaikka huomenna.
Mikseivät työnantajat ja motivoituneet työntekijät kohtaa?
Mitä enemmän pääsin sisälle aiheeseen, sitä enemmän aloin huomaamaan seuraavaa: kehitysvammaisten huono työllisyystilanne ja epätasa-arvoinen palkkaus tuskin johtuvat työnantajien tarkoituksenmukaisesta syrjinnästä, vaan kyseessä on aidosti tuntematon aihealue, jonka selvittäminen koetaan monimutkaiseksi ja työlääksi. Ihmiset ja yritykset haluavat nostaa sosiaalista vastuuta yrityksessään, mutta usein ei tiedetä, mistä aloittaa.
Webinaaristamme, joka toteutettiin yhdessä Väylä ry:n, Kehitysvammaliiton sekä L’Oréal Finland Oy:n kanssa, opit kehitysvammaisten työelämän tämänhetkisestä tilanteesta ja miten sitä toivotaan kehitettävän. Ehkä webinaari onnistuu myös herättämään pientä kiinnostusta kehitysvammaisen työntekijän työllistämiseen? Kuulet myös, mihin työtehtäviin kehitysvammaiset työntekijät voisivat sopia, ja millaista Väylä ry:n ja L’Oréal Finland Oy:n jo pitkään jatkunut yhteistyö on ollut. Webinaarissa opit myös avotyötoiminnan ja konkreettisen palkkauksen eron. Väylä ry:n Iiris Mikkilä vertaa tätä epätasa-arvoista tilannetta jopa ihmisoikeuskysymykseksi. Mistä on kyse?
Löytyisikö työpaikaltanne
kehitysvammaisille työntekijöille sopivia työtehtäviä?
Kehitysvammaiset työntekijät voivat tehdä monenlaista työtä, siinä missä muutkin. Mieluisia töitä ovat esimerkiksi erilaiset pakkaus- ja tuotantotehtävät, asiakaspalvelutehtävät, ravintolatyö ja toimistoapulaisen tehtävät. Väylällä kehitysvammaiset ammattilaiset ompelevat mm. yrityslahjoja ja kuluttajatuotteita (vaylankauppa.fi) sekä toteuttavat kuluttajille ja yrityksille siivouspalveluita. Sopivien työtehtävien kartoitukseen voit hyödyntää myös asiantuntijoita kuten Kehitysvammaliittoa tai Väylä ry:tä.
Kehitysvammaisten työllistäminen voi olla sekä yrityksen strateginen vastuuteko (sosiaalinen yritysvastuu) että yksi tai useampi rekrytointi muiden joukossa. Kehitysvammaisten työntekijöiden palkkausta halutaan tukea myös valtion toimesta: palkkaukseen on saatavilla erilaisia palkkatukia, sekä kunnasta riippuen myös ammattitaitoisia työvalmentajia. Työvalmentajat tukevat työllistävää yritystä olemalla apuna työnkuvan suunnittelussa, rekrytoinnissa, perehdytyksessä sekä jatkossa aina, kun tuen tarvetta nousee. Yksin teitä ei jätetä! Toki tämä kaikki vaatii sitoutuneisuutta – yhtä paljon kuin esimerkiksi perehdytysvaihe ns. tutumman työntekijämarkkinan kautta tulleiden työntekijöiden kohdalla.
Miten päästä alkuun ja kuinka prosessi etenee?
Kun mietitään kokonaisuutta, alla kuvattu to do -lista on yksi tapa edetä hienossa projektissa (toinen vaihtoehto on myös tilata selvitys kokonaisuudessaan esimerkiksi Väylä ry:ltä):
- Ajatus kehitysvammaisen työntekijän työllistämisestä yritykseenne. Jes! Tämä on jo ensimmäinen askel sosiaalisen vastuun kasvattamiseen. Hyvä ajatus on puoliksi tehty, vai miten se meni.
- Tarve ja työtehtävät: Onko tarve määräaikainen, osa-aikainen, vakituinen vai esim. projektiluontoinen? Kaikki lähtee henkilöstötarpeen määrittelystä. Työsuhteet voivat vaihdella (kuten normaalistikin) määräaikaisesta ja osa-aikaisesta kokoaikaiseen tehtävään. Kehitysvamman tasoja ja muotoja on niin paljon kuin yksilöitäkin, eli osa toivoo osa-aikaista työsuhdetta, osa vakituista. Suuri osa kehitysvammaisista työskentelee työkyvyttömyyseläkkeen ohella tämän tulorajojen mukaan (n. 850 €/kk), mutta eläkkeen voi tarvittaessa myös jättää ”lepäämään” tai irrottautua siitä kokonaan.
Työtehtävät voivat myös vaihdella: työnkuva voi olla valmiina tai se voidaan rakentaa yhdessä (esim. kunnan työvalmentajan, Väylä ry:n tai Kehitysvammaliiton kanssa) kartoittamalla yrityksessänne olevia työnkuvia ja yhdistämällä niistä uusi työnkuva. - Palveluna vai rekrytointina? Projektiluontoisissa (inventaariot, kausiluontoinen pakkaus- tai tuotantotyö tms.) on mahdollisuus myös ostaa palvelu esim. Väylältä kuten webinaarissa esitelty L’Oréal Finland Oy:n asiakas-case. L’Oréal Finland välitti määräaikaisen pakkaustyötarpeen Väylälle, jotka rekrytoivat oikean porukan töihin. Mikäli työntekijän tarve on jatkuvampi, on suorarekrytointi oikea vaihtoehto (eli henkilö työllistyy suoraan yrityksen palkkalistoille). Isossa kuvassa tavoite onkin, että kehitysvammaiset työntekijät pääsisivät yhtä lailla kuin muut palkkatyöhön ja kerryttämään eläkettä. Vielä toistaiseksi henkilöstövuokraa ei ole tarjolla kehitysvammaisten työntekijöiden palkkaamiseen.
- Ota yhteyttä kunnan työvalmentajaan/työllistämistoimintaan. Mikäli kunnalla on käytössään kehitysvammaisten työllistymiseen omistautuneet työvalmentajat, kannattaa heihin olla ensin yhteydessä. Työvalmentajat auttavat työllistämisprosessin läpi aina tarpeen määrittelystä rekrytointiprosessiin ja jatkuvaan tukeen työsuhteen aikana.
- Rekrytointiprosessi toteutetaan yhdessä työvalmentajan/asiantuntijan kanssa. Prosessi etenee kuten tavallisesti eli keskiössä on tarpeen määritys yhdessä työvalmentajan kanssa, haastattelut sekä oikean tai oikeiden kandidaattien valinta tehtävään.
- Haettavat tuet: Kehitysvammaisen työntekijän työllistämiseen on olemassa useita tukia, joista ohessa tärkeimmät:
- Valtio tukee kehitysvammaisen työntekijän palkkaamista TE-toimiston myöntämän palkkatuen muodossa. Useimmiten palkkatuki on jopa 50 % palkkakustannuksista.
- Tämän lisäksi on erilaisia alueellisia tukia, kuten palkkatuen kuntalisiä. Näiden määrät vaihtelevat kunnittain.
- Kolmanneksi nostan esille työolosuhteiden järjestelytuen (TE-toimisto), jonka avulla työpaikassanne voidaan muuntaa ympäristöä uusille työntekijöille sopivaksi. Tämä voi tarkoittaa mm. uusia työvälineitä tai -kalusteita, muutostöitä työpaikalla, tai apua työssä toiselta työntekijältä.
- Työnteko: Itse työnteosta (aloituspäivämäärät, työaika, työn tekeminen jne.) sovitaan yhdessä työntekijän, työvalmentajan ja/tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Useasti työvalmentajat ovat uuden työntekijän tukena siihen asti, kunnes tukea ei enää arjessa tarvita. Muita yhteistyöverkostoja voivat olla (jos työvalmentajia ei esim. kunnassa tarjolla) kehitysvammaisen työntekijän vanhemmat.
- Kerro työllisyydestä! Kun työllistät kehitysvammaisen työntekijän, kerro siitä kuuluvasti myös muualle. Hyödynnä esimerkiksi sosiaalista mediaa tai uutiskirjeitä! Kerro, miten työt ovat sujuneet ja miten paljon lisäarvoa ja iloa uusi työntekijä on teille tuottanut.
Jokainen meistä löytää tavan edistää kehitysvammaisten työntekijöiden tasa-arvoisempaa työelämää. Tämä teksti oli suunnattu yrityspäättäjille ja -vaikuttajille, mutta myös kuluttajana voit tukea heidän arkeaan ostamalla mm. vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja palveluita (kurkkaa esim. Väylän verkkokauppa sekä Omenasieppari!).
Oma henkilökohtainen tavoitteeni on kertoa aiheesta eteenpäin, ehkä tehden kokonaisuudesta helpommin hahmotettavan. Tämä maailma ei ole vielä valmis – jatkamme siis työskentelyä aiheen parissa ja luomme työpaikkoja myös tälle erityisen tärkeälle ryhmälle.
