Kun otin tehtäväkseni toteuttaa blogin syrjimättömyyden huomioimisesta työpaikkailmoituksia kirjoittaessa, minulle selvisi, kuinka vaikea, laaja ja herkkä aihe onkaan. Tässä blogissa pyrin parhaani mukaan avaamaan syrjinnän käsitettä sekä sitä, miten työpaikkailmoituksissa voidaan huomioida syrjimättömyys – toivottavasti saat blogistani hyödyllistä tietoa!
- Suora syrjintä, eli henkilön huonompi kohtelu tietyistä piirteistä tai ominaisuuksista johtuen.
- Epäsuora syrjintä, eli erityisten, negatiivisesti vaikuttavien sääntöjen implementointi työpaikalla vain tietynlaisia ominaisuuksia tai piirteitä omaaviin henkilöihin.
- Häirintä, eli tahallisesti vihamielisen ilmapiirin luominen, joka vaikuttaa negatiivisesti henkilöön, jolla on tietynlaiset piirteet tai ominaisuudet.
Miten syrjintä voi näkyä työpaikkailmoituksissa?
Nykyään puhutaan paljon myös ikäsyrjinnästä. Vaikka tietyn iän myötä tuleekin oikeus siirtyä eläkkeelle, ei se ole silti ainoa automaattinen valinta kaikille. Hyvin moni haluaa jatkaa töitä eläkeiässä, mutta jos ”heistä” yleistettynä ajatellaan, etteivät ”he” esimerkiksi opi enää digitaalisen maailman saloja, sulaudu työyhteisöön tai ole tarpeeksi energisiä – niin kyllä, myös se on suoraa syrjintää. Ilmoituksessa tulisikin siis huomioida kattavasti, miten hakijoita puhutellaan käyttämättä syrjiviä termejä.
Huomioithan myös omat totutut toimintatapasi
Ilmoitusta tehdessä kannattaa keskittyä kirjoittamaan totuuteen pohjautuvaa ja informatiivista tekstiä niin, että se on lähtökohtaisesti kaikkien ymmärrettävissä. Esimerkiksi itse työpaikkailmoitusta kirjoittaessani pyrin välttämään liian akateemisia tai vaikeasti ymmärrettäviä sanoja tai ilmaisumuotoja. Sen sijaan pyrin pysymään faktoissa ja yritän puhutella lukijaa ystävälliseen ja helposti lähestyttävään sävyyn, ettei ilmoitus ole luotaantyöntävä tai liian vaikeaselkoinen. Lisäksi kannattaa huomioida, että monet työpaikkailmoituksissakin usein käytetyt sanat ovat sukupuolittuneita ja ne voidaan luokitella feminiinisiksi tai maskuliinisiksi. Ilmoituksen tehtävä kun on houkutella kaikkia potentiaalisia hakijoita lukemaan työmahdollisuudesta sekä avata tehtävänkuva, siinä vaaditut taidot ja kokemus selkeästi ja totuudenmukaisesti.
Rekrytoijana ei usein tule ajatelleeksi, että ilmoitusteksti voisi sisältää syrjinnän merkkejä. Omia tekstejä kannattaa kuitenkin tarkastella herkkyydellä ja muistaa, että toimintatapojaan voi kehittää. On myös yllättävää, miten rekrytoijien ennakkoluulot ja stereotypioihin uskominen vaikuttavat siihen, minkälaisia hakemuksia odottaa saavansa – eli voiko siis olla, että jo ilmoitusteksti houkuttelee vain tietyntyyppisiä hakemuksia omaan odotukseen sopivilta henkilöiltä? Tässä kohtaa pitäisi heti palata ajatukseen: ”Onko minulla valmiita odotuksia, tai ehkä toiveita siitä, minkälaisia hakemuksia ilmoitus houkuttelisi?” sekä toisaalta myös kysymykseen: ”Estääkö tämä kapea ajattelu uuden potentiaalin löytämisen, monipuolisemman hakijakannan saavuttamisen tai kehittyneemmän rekrytoinnin luomisen?”
Syrjimättömyys tukee monimuotoisuuden kehittymistä
Mitä hyötyä syrjimättömyydestä sitten on? Työpaikkailmoituksen tehtävänä on houkutella kaikkien työnhakijoiden huomio, joilla on tehtävää varten vaadittavat taidot. Keskitytään siis vain taitoihin. Mitä sen ulkopuolelle sitten jää? Kaikki muu, kuten hakijan motivaatio ja kapasiteetti kehitykselle (joita rekrytoijan on loppujen lopuksi mahdoton mitata) sekä esimerkiksi hakijan ulkonäkö, mielipiteet ja uskonto, jotka eivät oikeastaan vaikuta millään tavalla tehtävässä suoriutumiseen.
Toisaalta juuri tämä ”kaikki muu” tuo työyhteisölle erityisosaamista, vertaisymmärrystä ja erilaisia näkökulmia. ”Kaikki muu” lisää monimuotoisuutta ja kuten monet tutkimukset ovat osoittaneet, on monimuotoisuudesta yleensä paljonkin hyötyä yrityksille. Monimuotoinen työyhteisö lisää esimerkiksi tuloksellisuutta, monimuotoisen asiakaskunnan ymmärrystä , innovatiivisuutta ja luovuutta. Lisäksi monimuotoisissa tiimeissä ymmärretään laajempia kokonaisuuksia ja todennäköisesti hyväksytään erilaisuus entistä paremmin. Monimuotoiset yritykset voivat myös houkutella laajemmin erilaisia asiakaskuntia, (työ)tilauksia ja työnhakijoita.
Kirjoittaja Laura Enckell työskenteli Eilakaislalla henkilöstökonsulttina. Hänellä on monipuolista kokemusta kasvatusalalta, kaupan alalta sekä vapaaehtoistöistä Etiopiasta. Hän teki pro gradu -tutkielmansa Suomen voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden työyhteisöjen monimuotoisuudesta.
