Sosiaalinen media (some) on tuonut viestintäoikeuteen ja työoikeuden saralle uusia tilanteita, joissa työnantaja joutuu pohtimaan, minkälainen käytös työntekijän kannalta on hyväksyttävää ja minkälainen työntekijän käytös aiheuttaa varsinaisia toimenpiteitä työntekijää kohtaan. Tässä blogissa avaan lyhyesti lainsäädäntöpohjan ja annan konkreettisia esimerkkejä loukkaustilanteista. Lopuksi vielä tärkeimmät muistettavat, kun some:n aalloilla työntekijänä surffaa!
Monissa yrityksissä on tehty somen käyttöön erilaisia sosiaalisen median ohjeistuksia ja käytännesääntöjä. Nykyään entistä useammat yritykset ja organisaatiot myös toivovat, että heidän työntekijänsä olisivat aktiivisia yrityksen "edustajia" tai "lähettiläitä" sosiaalisen median eri kanavissa, kuten esim. Twitter, LinkedIn, Facebook ja Instagram. Tämä myös huolimatta siitä, että varsinaista ohjeistusta tai erillistä koulutusta ei ole annettu. Viime aikoina mediassa on ollut esillä useampia eri tapauksia, jossa työntekijän holtiton käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa on johtanut siihen, että henkilön työsuhde on päätetty – usein työnantajan kanssa sovinnollisesti yhteistuumin. Tässä yhteydessä on myös hyvä todeta, että ihmisten suhtautuminen työntekijöiden viestimiseen on muuttunut kriittisemmäksi ja epäasiallisesta käytöksestä raportoidaan herkästi eteenpäin.
Lainsäädäntöpohja lyhyesti
Suomen lainsäädännössä ei ole vielä nimenomaisia säädöksiä työntekijän sosiaalisen median käytöstä. Työntekijällä katsotaan olevan työsuhteessa lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan. Työsuhteisiin sovellettavan työsopimuslain mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa (työsopimuslain 3 luvun 1 §).
Virkasuhteisten osalta virkamieslain 4 luvussa on säädetty virkamiehen lojaliteettivelvollisuuteen sisältyvistä yleisistä velvollisuuksista, joista 14 pykälän toinen momentti kuvaa velvollisuuksia yleisluontoisesti seuraavasti: "Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla". Virkamiehen vaitiolovelvollisuudesta on säädetty erikseen Julkisuulaissa. Lähtökohtaisesti virkamiehen vaitiolovelvollisuus on voimassa virkasuhteen päättymisen jälkeenkin niin kauan, kuin asiakirjan salassapitovelvollisuus päättyy.
Lisäksi on hyvä huomata, että rikoslain 30 luvussa on erityiset säädökset yrityssalaisuuden rikkomisesta.
Työntekijän aiheuttamat loukkaustilanteet
Lojaliteettivelvoitetta rikkovat loukkaustilanteet voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan:
- Tilanteisiin, joissa työntekijä työantajan edustajan roolissa viestii kirjoituksilla ja/tai kuvilla asiattomasti. Esim. tilanne, jossa työnantajan edustaja viestii rasistisia tai loukkaavia kommentteja vaikkapa Twitterin kautta.
- Tilanteisiin, jossa työntekijä paljastaa luottamuksellisia tai salaisia tietoja organisaation ulkopuolelle. Esim. asiakkaan tietojen levittäminen tai yrityksen sisäisten asioiden kommentointi omalla Facebook-seinällä.
Mitkä ovat seuraamukset, jos työntekijä rikkoo lojaliteettivelvoitetta?
Seuraamuksia, joita työsuhteisen tai virkasuhteisen työntekijän suorittamasta lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta voi aiheutua ovat lievimmästä vakavimpaan: huomautus, varoitus, irtisanominen ja purkaminen.
Useimmissa lievissä tapauksissa työntekijälle kirjallisesti annettava varoitus on seuraamus, jota voidaan pitää perusteltuna ja käyttäytymistä ohjaavana toimenpiteenä. Mikäli työntekijä jatkaa esimerkiksi loukkaavaa kirjoittelua varoituksesta huolimatta, voi irtisanomiskynnys ylittyä. Törkeissä kirjoittelutilanteissa tai salaisen tiedon levittämisessä on usein käsillä tilanne, jossa työsuhteen purkukynnys voi ylittyä. Esimiesasemassa tai muutoin korkeassa asemassa toimivan henkilöltä edellytetään yleisesti vielä harkitumpaa käytöstä ja lojaliteettivelvollisuuden noudattamista kuin muilta.
Nyrkkisääntöjä sosiaalisen median käyttäjälle, jotka toimivat työpaikalla ja vapaalla:
- Luottamukselliset asiat ja yrityssalaisuudet eivät kuulu työpaikan ulkopuolelle.
- Älä provosoidu. Pohdi omaa kirjoitustasi ennen sen julkaisemista aina hetki ja mieti, onko julkaisun sävy epäselvä tai helposti väärin ymmärrettävä.
- Kun kirjoitat organisaation edustajan roolissa, mieti ulkopuolisen näkökulmasta, miltä viestisi näyttää organisaatioon kuulumattomalle henkilölle. Ota erityisesti huomioon työtehtäväsi laatu ja käyttämäsi sosiaalisen median kanava sekä kirjoitustyyli.
Lue myös: Sosiaalisen median käyttöohjeet työntekijöille ja -hakijoille
Lue myös: Passiivisesta peukuttajasta aktiiviseksi asiantuntijaksi
Löydä uusi ura!
Käy katsomassa avoimet työpaikkamme ja rekisteröidy työnhakijaksi. Vaikka et juuri nyt aktiivisesti hakisikaan uutta työpaikkaa, suosittelemme luomaan kattavan profiilin ansioluetteloineen Kaislanet-palveluumme ja tilaamaan itsellesi työpaikkavahdin!
