Lähdimme Eilakaislan uusasiakkuusvastaavan Katri Ojalan kanssa vetämään 50-vuotisjuhlavuotemme hanketta, jonka avulla pyrimme lisäämään organisaatioiden ja kuluttajien keskuudessa tietoutta kehitysvammaisten työllistämisestä ja palkkaamisesta. Ja kun puhumme palkkaamisesta, tarkoitamme, että tehdystä työstä maksetaan oikea palkka. Toteutuksessa kumppaninamme on toiminut Väylä ry.
Työntekoa ilman palkkaa ja työntekijälle kuuluvaa suojaa
Tällä hetkellä vain noin 2 % työkykyisistä kehitysvammaisista saa tehdystä työstä palkkaa. Tämä tarkoittaa, että työssäkäyvistä kehitysvammaisista 98 % saa ainoastaan työosuusrahaa, joka on keskimäärin seitsemän euroa päivässä. ”Joissain kunnissa summasta vähennetään ateriamaksu, jolloin työtoimintaan osallistuva saattaa rahassa mitaten jäädä jopa tappiolle”, Ihmisoikeusliitolta Klem ja Markkula kertovat.
He, jotka saavat työosuusrahaa, ovat kuntien sosiaalihuollon asiakkaita ja työllistyvät avotyötoiminnan kautta. Työtoiminnan yksi haittapuoli on se, ettei ihmisellä ole työsuhdetta, eikä näin ollen työntekijälle kuuluvaa suojaa tai etuja: työstä ei esimerkiksi kerry eläkettä tai vuosilomaa. Avotyötoimintaa voisi mieluummin hyödyntää määräaikaisena harjoitteluna, jonka seurauksena henkilö voisi työllistyä yritykselle tai valtiolle.
Valtaosa palkkatyöntekijöistä on työllistynyt tuettuun työllistymiseen työhönvalmennuksen avulla. Yhä useampi voisi silti työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, mikäli mahdollisuuksia annettaisiin. Kehitysvammaliiton mukaan 3 000 henkilöä voisi heti työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön. Tämä tukisi samalla yleisen työttömyyden vähentämistä eli tällä porukalla on paljon annettavaa työmarkkinoille!
Mitä asialle on tehtävissä?
Tilanne on jatkunut jo vuosia, eikä asia ole kehittynyt toivottuun suuntaan. Suomessa olisi kaikki edellytykset muuttaa tilannetta ja luoda tasa-arvoisia työmahdollisuuksia kehitysvammaisille esimerkiksi julkisella sektorilla TE-palvelujen tuella. Näin heille luodaan samanarvoinen oikeus saada palkkaa kuin henkilöille, joilla ei ole kehitysvammaa.
YK:n vammaissopimuksenkin mukaan ”valtion tulee suojella vammaisten henkilöiden oikeutta oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, ja näiden asioiden joukossa on myös oikeus samaan palkkaan. Sopimukseen sisältyy etenkin julkisen sektorin velvoite työllistää vammaisia henkilöitä palkkatyöhön.”
Työnantajalle on tarjolla tukea työllistämiseen
Työnantajalla on mahdollisuus hakea eri tahoilta tukea kehitysvammaisen palkkaamiseen. Tukea voi hakea esimerkiksi TE-toimistosta, jonka kautta voi saada jopa 50 % palkkatukea sekä työvalmentajan tuen. Työvalmentajien palveluja saa TE-toimiston lisäksi Kelasta ja sosiaalihuollon puolelta – nämä palvelut ovat työnantajalle ilmaisia!
Työvalmentaja auttaa esihenkilöä esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin osatyökykyisen työllistämisestä ja työllistämisen tuista, etsii tehtävään sopivan henkilön (tehtävän kartoitus onkin tärkeä osa kehitysvammaisen palkkaamisessa), neuvoo palkkatuen hakemisessa ja on mukana työntekijän perehdytysvaiheessa. Työsuhteen aikana työvalmentaja käy myös tukikäynneillä työpaikalla.
Eilakaislan tuottama webinaari avaa toivottavasti keskustelua työpaikallanne aiheesta ja saa miettimään, voisiko teidän yrityksessänne löytyä työtehtävä, jonka kehitysvammainen voisi ottaa vastuulleen. On tutkittu, että kun kehitysvammainen on palkkatyössä, hänen elämänlaatunsa paranee huomattavasti ja lisäksi hän tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan. Lisäksi he ovat erittäin sitoutuneita työhönsä. Muun muassa Kehitysvammaliitolta, Väylä ry:ltä ja Verneri.net-palvelusta saa lisätietoa aiheesta.
Kirjoittaja Laura Enckell työskenteli Eilakaislalla henkilöstökonsulttina. Hänellä on monipuolista kokemusta kasvatusalalta, kaupan alalta sekä vapaaehtoistöistä Etiopiasta. Hän teki pro gradu -tutkielmansa Suomen voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden työyhteisöjen monimuotoisuudesta.
