Otsikon kirjoitettuani aloin miettiä tarkemmin sanoja hyvinvointi ja pahoinvointi, tai oikeastaan kolmatta mahdollista välitilaa niiden lisäksi. Niinhän se on, että kun voidaan hyvin, puhutaan hyvinvoinnista ja kun voidaan huonosti, puhutaan pahoinvoinnista. Vaan entäs sitten, kun ei osaa määritellä voivansa hyvin muttei myöskään huonosti? Olisiko oikea termi silloin keskivointi, neutraalivointi vai semistivointi? Paljon filosofisia kysymyksiä, mutta kumpaa adjektiivia – hyvin vai huonosti – sinä käyttäisit vastatessasi tähän kysymykseen, josta pohdintani sai alkunsa: Kuinka voit?
Saatoit huomata, ettei vastaaminen olekaan niin helppoa, kun vastausvaihtoehtoja on vain kaksi ääripäätä. Yleisin, ja samalla myös kaikkein paljastavin vastaus on se, joka tulee suusta ulos hieman epäröiden ja kuin huomaamatta: Ihan hyvin. Kuulostaako tutulta? Jos, niin se on melko varma merkki siitä, että asiat voisivat olla paremminkin. Kenties olet jo osallistunut Firstbeat Hyvinvointinanalyysiin ja tehnyt tulosten pohjalta muutoksia arkeesi, mutta et ole aivan varma, ovatko toimenpiteesi tuottaneet hedelmää. Tai ehkä olet yrittänyt lopettaa tupakoinnin siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaikki ei tosiaan aina mene niin kuin Strömsössä, mutta ällös vaivu epätoivoon! Positiivista on nimittäin se, ettei epäonnistuminen sen paremmin kuin menestyskään ole matkasi määränpää. Ensimmäisen Hyvinvointianalyysin jälkeen voitkin ajatella olevasi vasta puolivälissä taivalta, jonka kohdetta voit muuttaa silloin, kun siltä tuntuu. Jos taas ajatuksissasi on vasta heräilemässä toive tasapainoisemmasta elämästä, olet siinäkin tapauksessa jo pitkällä; ottamassa matkasi ensimmäisiä askeleita.
" Kaikkihetimullenyt-mantran sijaan on järkevämpää tavoitella realistisia välietappeja, jotka saavutettuasi olet aina askeleen lähempänä varsinaista tavoitettasi
Unohdetaan siis se raskas ja heti alkuunsa masentava aatos, että kaiken pitäisi muuttua kertarysäyksellä. Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla pääset näkemään konkreettisesti oman alkutilanteesi stressin, unen ja erilaisten kuormitustekijöiden osalta ja tekemään sen jälkeen juuri niitä pieniä, täsmällisiä nykäyksiä kohti lisääntynyttä hyvinvointia. Kaikkihetimullenyt-mantran sijaan on siis järkevämpää tavoitella realistisia välietappeja, jotka saavutettuasi olet aina askeleen lähempänä varsinaista tavoitettasi.
Tehtyjen elämäntapamuutosten vaikutukset voi tuntea virkeämpänä olotilana, parempana fyysisenä kuntona ja seesteisenä mielenä. Seurantamittaus on kuitenkin se kaikkein paras tapa varmistaa, että alkumittauksen jälkeen asetetut tavoitteet ovat täyttyneet. Lisäksi seurantamittaus antaa tekemiselle selkää suuntaa ja motivaatiota sekä auttaa hahmottamaan, ovatko tekemäsi muutokset olleet toimivia vai tarvitseeko strategiasi vielä pientä hienosäätöä optimaalisten tulosten saavuttamiseksi. Seurantamittaus on kuin matkasi puolivälissä oleva tsemppari, jonka avulla jaksat jatkaa maaliin asti – siellä voit vihdoin sanoa voivasi pelkästään hyvin.
Firstbeat Hyvinvointianalyysi on tutkitusti toimiva keino tasapainoisemman elämän saavuttamiseksi: 98 % osallistuneista suosittelee Hyvinvointianalyysia muille ja 76 % on kiinnostunut seurantamittauksesta. 92 % osallistuneista on jo tuntenut Hyvinvointianalyysin edistävän hyvinvointiaan – nyt on sinun vuorosi!
Lue lisää Hyvinvointianalyysista: https://www.firstbeat.com/fi/tyo-ja-hyvinvointi/hyvinvointianalyysi/
Kuva: Firstbeat Oy