Muuttunutta vuosilomalakia ryhdyttiin soveltamaan 1.4.2019 alkaen siten, että tulevana lomanmääräytymiskautena kertyviä lomia koskevat uudet määräykset. Lakiin on tehty Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisuuden varmistamiseksi välttämättömät muutokset.
Muutoksilla turvataan työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta. Vähimmäisvaatimukset koskevat täysiä lomanmääräytymisvuosia.
Työntekijällä on työsuhteensa pituudesta riippuen oikeus saada lomaa joko kaksi tai kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi tarkoittaa sellaisia kalenterikuukausia, joina työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos työntekijälle ei pääsääntöisesti kerry 14 työssäolopäivää kalenterikuukaudessa, pidetään täytenä lomanmääräytymiskuukautena sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia.
Työssäolon veroisina päivinä pidetään muun ohessa sairaudesta, tapaturmasta tai ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvia poissaoloja. Vanhan sääntelyn mukaan edellä mainituista syistä johtuvia poissaoloja on pidetty työssäolon veroisina päivinä kuitenkin vain siltä osin kuin niitä on kertynyt enintään 75 työpäivän edestä lomanmääräytymisvuodessa. Jos työkyvyttömyys on jatkunut yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, on hyväksyttävänä pidetty enintään 75 työpäivää kutakin sairautta, tapaturmaa tai kuntoutusjaksoa kohden. Tämä on johtanut siihen, ettei työntekijälle ole kaikissa tilanteissa kertynyt täyden lomanmääräytymisvuoden aikana EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämää vähintään 24 päivän mittaista palkallista vuosilomaa.
Uusi sääntely on toteutettu lisäämällä lakiin kokonaan uusi 7 a §, jonka nojalla työntekijälle kertyy jatkossa täytenä lomanmääräytymisvuonna vuosilomaa vähintään 24 päivää myös silloin, kun hän edellä mainituista syistä joutuisi olemaan poissa töistä yli 75 työpäivän ajan siten, ettei hänelle kertyisi 24 vuosilomapäivää lomanmääräytymisvuodessa. Jos työntekijälle kuitenkin pitkästä poissaolosta huolimatta kertyy palkallista vuosilomaa vähintään 24 päivää lomanmääräytymisvuodessa, ei uutta pykälää sovelleta. Se on siten toissijainen suhteessa jo ennestään tuttuun 75 päivän sääntöön.
Mikäli työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkästä sairauslomasta johtuen, puhutaan puuttuvien päivien osalta ns. ”lisävapaapäivistä”. Lisävapaapäivät eivät kerrytä uutta vuosilomaa, eikä lisävapaapäiviltä maksettava korvaus myöskään oikeuta työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen lomarahaan, jollei työ- tai virkaehtosopimuksessa toisin sovita. Lisävapaapäiviltä työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus, joka ei ole vuosilomapalkkaa vaan erityinen korvauslaji. Mikäli edellä kuvattu sairaudesta, tapaturmasta tai kuntoutuksesta johtuva poissaolo jatkuu yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta, ei lisävapaapäiviä kerry sen ylittävältä osalta.
Vuosilomalain uudistamisen yhteydessä pidennettiin myös aikaa, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma voidaan antaa. Jos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antaminen lomakaudella ja talviloman antaminen ennen seuraavan lomakauden alkua ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Loma on annettava ensisijaisesti lomakaudella. Tämä koskee myös 7 a §:n mukaisia lisävapaapäiviä.
Muutokset tulevat todennäköisesti lisäämään työnantajien hallinnollista taakkaa, sillä ne edellyttävät lisävapaapäiväoikeuden seurantaa lomanmääräytymisvuosittain ja niiden merkitsemistä vuosilomakirjanpitoon.
Lue lisää: HR-konsultointi ja työsuhdejuridiset palvelut >