Työelämän muutokset ovat lisänneet erityisesti työntekijöiden psykososiaalista kuormitusta ja vallitseva pandemia pitkäaikaista kumuloituvaa kuormitusta. Työntekijät toivoivatkin jo ennen kevättä 2020 kyselyssä eniten jaksamisen tukemista – samaan aikaan vain joka seitsemäs kertoi saavansa työnantajalta tukea. Keväällä 2021 julkaistussa laajassa tutkimuksessa puolestaan yli puolet työntekijöistä kertoi, että töitä on liikaa, lähes puolet vastaajista kertoi uupumuksen kokemuksista työssä ja joka kolmas koki työn tunkeutuneen vapaa-ajalle.
Kun voimme hyvin työssämme, pystymme tekemään turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Hyvinvoivassa työyhteisössä työ koetaan mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja samalla työ tukee elämänhallintaa. Lapin yliopiston tutkimusjohtajan Marko Kestin usein siteeratun lauseen mukaan 5 %:n parannus työelämän laatuun vaikuttaa yli 10 hengen yrityksen tulokseen keskimäärin 12 %.
Mielen hyvinvointi, jaksamisen tukeminen ja palautumisen varmistaminen ovat työhyvinvoinnissa yhä keskeisemmässä osassa. Mielenterveyden häiriöiden takia pitkät sairauspoissaolot ovat nousseet selkeästi vuosien 2016–2019 välillä. Kasvu on ollut jyrkintä nuorilla ja naisilla. Myös mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuosien 2014–2019 välillä ja on jo suurin yksittäinen luokka.
Vallitsevalla pandemialla on seurauksia, sillä sen aiheuttama pitkällinen kuormitus saa aikaan muun muassa keskittymiskyvyn ja muistin häiriintymistä, voimakkaita tunnereaktioita, palautumisen heikentymistä sekä kyynistymistä.
Esihenkilöt ovat tiukoissa paikoissa, kun he huomaavat työtekijän ylikuormittuneen, ja asia pitäisi ottaa puheeksi. Tutkimuksessa lähes kolme neljästä vastaajasta kertoi lykkäävänsä vaikeiden asioiden puheeksi ottamista, osa taas jätti keskustelut käymättä kokonaan (Helena Åhman: Keskusteluälykkyys painetilanteissa 2019). Puheeksi ottamista ei kannata lykätä eikä väistellä, sillä suuri osa ongelmista saadaan rauhoittumaan tai ratkaistua puhumalla ja tekemällä pieniä, usein määräaikaisia muutoksia. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää esihenkilöltä puuttumista.
Jaksamisen tukemiseksi monella työpaikalla on muutettu suhtautumista esimerkiksi osa-aikatöihin. Tutkitusti toimivia keinoja ylikuormituksen purkamiseen ja palautumisen vahvistamiseen ovat esimerkiksi työviikon tai työpäivän lyhentäminen joksikin aikaa. Näin esimerkiksi työstressiin, nukkumiseen ja unen laatuun liittyvät oireet vähenevät. Lisäksi ihmiset kokevat saavansa vapaa-ajasta enemmän irti, mikä auttaa irtautumaan ja palautumaan etenkin päivätyössä. Voimauttavaa on myös työn sisällön muokkaaminen palkitsevammaksi samalla kun puretaan liika työkuorma.
Mutta mistä apua, jos kaipaat sparrausta haasteellisia tilanteiden hoitamiseen nykyistä rohkeammin? Työnohjaus- tai coaching-prosessi voi olla avainasemassa oman toimijuuden vahvistamisessa. Samalla kasvavat sekä oma että muiden työhyvinvointi. Työryhmän voinnin ja toimivuuden kannalta esihenkilöiden tiedot ja taidot sekä halu palvella muita ovatkin ratkaisevassa asemassa.
Pandemia on lisännyt väärinymmärrysten määrää ja hankaloittanut konfliktien purkamista erityisesti silloin kun osa työntekijöistä on työskennellyt etänä. Usein taustalla on pitkäaikaisia solmuja, kuten voimakkaita loukkaantumisen ja arvostuksen puutteen tunteita. Mitä voi tehdä ja kuka auttaa, jos työyhteisössä on konflikti, jonka ratkaisemiseen omat keinot eivät riitä?
Tämän kertaisessa webinaarissa käydään läpi työhyvinvointia, ja kuulet myös työyhteisösovittelusta työrauhan ja työhyvinvoinnin vahvistamisen keinona. Webinaarin voit kuunnella alta!