Työssä jaksaminen on keskeinen osa työntekijän fyysistä ja henkistä terveyttä työssä, josta työnantaja on työturvallisuuslain (23.8.2002/738) nojalla velvollinen huolehtimaan tarpeellisin toimenpitein. Jatkuva työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden tarkkailu kuuluu työnantajan työturvallisuuslain mukaisiin velvollisuuksiin. Työnantajan tulee myös seurata, miten toteutetut toimenpiteet vaikuttavat työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.
Pelkkä tarkkailu ja seuranta eivät kuitenkaan riitä, vaan työnantajan on myös selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle, elleivät ne ole poistettavissa. Edelleen työnantajan on laadittava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten työsuojelun toimintaohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työ-ympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.
Vastuu huolehtia työssä jaksamisesta ei kuitenkaan lepää yksin työnantajan harteilla, sillä työterveyshuoltolain (21.12.2001/1383) mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto, joka myös osaltaan tukee työntekijöiden työssä jaksamista. Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta (20.1.2006/44) puolestaan edellyttää yhteistoimintaa muun ohella työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavien asioiden osalta. Työsuojeluyhteistoimintaa varten työpaikoilla, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustamaan työntekijöitä työsuojeluyhteistoiminnassa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, työpaikalle on perustettava työsuojelutoimikunta, jossa edustettuina ovat työnantaja sekä työntekijät.
"Työnantajan keinot työssä jaksamisen takaamiseksi eivät rajoitu vain lakisääteisiin selvityksiin, toimintaohjelmiin ja yhteistoimintaan
Työntekijöidenkin tulee ottaa vastuuta työssä jaksamisestaan, sillä työpaikan työntekijämäärästä riippumatta heidän on työturvallisuuslain mukaan, yhteistyössä työnantajan kanssa, parannettava ja ylläpidettävä työpaikan työturvallisuutta. Kaiken kaikkiaan työntekijöiden rooli työssä jaksamisen takaamisessa on keskeinen, sillä lakisääteisestä velvollisuudesta huolimatta työnantajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kaikkiin työssä jaksamisen osatekijöihin, kun myös työntekijän yksityiselämään liittyvillä seikoilla on väistämättä vaikutuksensa työssä jaksamiseen.
Työnantajan tai tämän edustajan suorittama työturvallisuuslakiin perustuvien määräysten rikkominen ja velvollisuuksien laiminlyönti on sanktioitu. Työturvallisuuslaki sisältää säännöksen työturvallisuusrikkomuksesta ja rikoslaki puolestaan vakavammasta työturvallisuusrikoksesta.
Työnantajan keinot työssä jaksamisen takaamiseksi eivät rajoitu vain lakisääteisiin selvityksiin, toimintaohjelmiin ja yhteistoimintaan. Käytännössä työnantaja voi parhaiten ylläpitää ja edistää työssä jaksamista takaamalla kunnolliset työolot esimerkiksi huolehtimalla sopivasta työn määrästä sekä työn järjestelyistä. Tarvittava koulutus ja riittävä perehdytyskin edistävät työssä jaksamista. Myöskään yhteisten pelisääntöjen ja avoimen keskustelun merkitystä ei tule aliarvioida. Usein työn kuormittavuuden aiheuttamat jaksamisongelmat onkin helpoiten havaittavissa ja ehkäistävissä henkilöstön kanssa käytävässä jatkuvassa vuoropuhelussa. Työuupumuksen ja sairauspoissaolojen vähentyessä työssä jaksamisesta huolehtiminen on kaikkien osapuolten intressissä.
Lue lisää: HR-konsultointi ja työsuhdejuridiset palvelut >