Edellisessä vieraskynäblogissani avasin ajatukseni elinikäisen oppimisen kolmesta tasosta. Tässä blogissa listaan kompetensseja, jotka todennäköisesti pysyvät hyödyllisinä tulevaisuudessa. Jokainen voi näitä elinikäisesti oppia, sekä ottaa nämä alueet haltuun ja osaksi kokonaiskompetenssiaan.
- Tavoitteellinen vuorovaikutus: toiminta ihmisten kanssa. Asiat kuten arvostuksen osoittaminen, luottamuksen rakentaminen, innostus ja motivointi, yhteinen oppiminen, kuuntelu, neuvottelu, sopiminen, vaikutusvallan käyttäminen ja johtaminen
- Nopeasyklinen oppiminen, sekä itse että kollegoiden kanssa: tekniikat yhteisestä oppimisesta. Miten se järjestetään, sitä tuetaan ja siinä parhaiten onnistutaan.
- Double-loop- / kaksikehäinen oppiminen. Opitaan, miten ongelma ratkaistaan ja samalla onko se oikea ongelma ratkaistavaksi.
- Kriittinen ajattelu ylipäätään (vailla kriittistä ajattelua esim. tehokkaalla teknologialla saa vain tehokkaammin sotkua ja huonoja tuloksia aikaiseksi). Tämä tarkoittaa toiminnan ja päätöksenteon taustalla olevien olettamien kyseenalaistamista ja tarkastamista. Ettemme toimi totuudesta poikkeavien olettamien pohjalta, puolitotuuksiin ja meemeihin uskoen, vaan toiminnan pohja on paikkaansa pitävä ja todellisuutta kuvaava fakta.
- Lateraalinen, vaihtoehtoja hakeva ja luova ajattelu. Konservatiivisessa koulutuksessa usein oppii deduktiivisen päättelyn ja ajattelun perusteet. Yhtä tärkeää on ottaa kompetenssina haltuun vaihtoehtoja hakeva lateraalinen ajattelu.
- Kyky toimia / toimintakompetenssi (ml. nopeasyklisten projektien, hankkeiden ja prosessien hallinta). Joillekin nopeammin muuttuva, teknologiaa hyödyntävä ja monimutkainen maailma tarkoittaa toiminnan halvaantumista ja ylisuunnittelua. Esimerkiksi loputonta analysointia ja suunnitelmien kirjoittamista. On tärkeää omata vahva kyky toimia ja kompetenssi itse toteutuksiin halvaantumatta ylenpalttisesta analyysistä.
- Sovellettu systeemiajattelu (systeemiteorian tuntemus). Tämä on yksi tärkeimmistä kompetensseista hallita. Jo yksinkertaisten systeemiajattelun konseptien tuntemus auttaa. Esimerkiksi tarkastellaanko asioita osina vai kokonaisuuksina? Lineaarisina jatkumoina vai epälineaarisina? Onko kyseessä analyysi vai synteesi? Rakenteet vai periaatteet? Hierarkiat vai verkostot? Objektit vai sidonnaiset suhteet? Toisistaan erillään olevat asiat vai asiat, joiden välillä on molemmin puoleinen yhteys? Siiloutunut asia vai kaikkea koskettava emergenssi? Iso kuva vai sen osa? Kenen perspektiivi? Pitkä vai lyhyt aikajänne? Ja niin edelleen. Vailla systeemiteorian tuntemusta moni asia esimerkiksi tulevaisuuden teknologian soveltamisessa on vaikeaa, kun taas systeemiajattelun vankan kompetenssin avulla se on olennaisesti helpompaa ja tuloksellisempaa.
- Abstrakti ajattelu ja analogioiden ymmärrys. Kautta historian tiede, innovaatiot ja läpimurrot ovat toistuvasti hyötyneet oivalluksista, jossa henkilö ymmärtää kokonaan toisella alueella toimivan ilmiön analogian ja osaa siirtää saman toimintaperiaatteen uudelle alueelle. Esimerkiksi riisin jyvän tavasta kasvattaa oma ohut kuorensa on johdettu menetelmä valmistaa virheetöntä grafeiinia. Tämän ajattelu-kompetenssin oppiminen ja harjoittaminen on kaikille mahdollista omaksua.
- Ongelman määrittäminen (vs. ongelman ratkaisu). Konservatiivinen koulutus panostaa valtavasti ongelmien ratkaisemiseen, eikä juuri koskaan ongelmien määrittelemiseen kunnolla. Välillä ensimmäinen hetki akateemisella opiskelijalla määrittää ongelma kunnolla tulee vasta väitöskirjaa tehdessä. Ongelman määritteleminen on usein monin verroin sen ratkaisemista arvokkaampaa. Uniikin määritelmän tehnyt taho päätyy automaattisesti hyvin omistajamaiseen asemaan sekä korkeampaan lisäarvoon kuin mitä yksittäinen ongelman ratkaisu luo.
- Systemaattinen innovointi ja luovuuden käyttö jatkuvana prosessina. Luovuus ei ole myötäsyntyinen ominaisuus, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Se enemmänkin kompetenssi, joka voidaan oppia ja omaksua. Ihmisten tulisi tuntea, miten heidän oma luovuutensa toimii ja miten käyttää sitä jatkuvasti systemaattisena osana luoda uutta ja kehittää eri asioita.
- Mallinnus ja simulaatio. Tämä tulee olemaan samanlainen peruskompetenssi kuin kosketusnäyttöisten laitteiden käyttö. Ihmisten tekemää työtä tukemaan on tulossa suuri määrä ennusteita, malleja ja simulaatiota rakentavia järjestelmiä. Näiden kompetentti käyttö tulee olemaan ratkaisevaa tuottavuudessa; ne ketkä osaavat, kykenevät korkeampaan tuottavuuteen kuin he, jotka eivät tätä kompetenssia hankkineet itselleen.
- Sovellettu datatiede, muun muassa kone+ihminen-parityöskentely ja koneen kouluttaminen. Jokaisen asiantuntijan tulisi tuntea mitä dataa hänen työnsä luo, ja onko se niukkaa, arvokasta, hyödyllistä ja jotenkin jalostettavissa olevaa. Monen työn osaksi jatkossa tulee myös erilaisten oppivien järjestelmien kouluttaminen ja esimerkkien tarjoaminen järjestelmien käyttöön. Tämä on keino päästä irti intensiivisesti toistuvasta tylsästä rutiinista ja antaa avustavan teknologian hoitaa rutiinin toistaminen. Esimerkiksi opetat koneoppivalle taloussoftalle muutamia kertoja, miten teet matkalaskun, ja sen jälkeen softa täyttää ne jatkossa puolestasi.
- Visualisaatio ja visuaalinen viestintä. Ihmiset pitävät tarinoista ja eritoten visuaalisista tarinoista. Usein teknologia lisää niin sanotusti numeroiden murskausta, kuitenkaan se ei välttämättä auta meitä kertomaan parempia tarinoita. Ihmiset omaksuvat tietoa, asioiden yhteyksiä sekä merkitystä parhaiten juuri tarinoiden kautta. Kompetentti tarinoiden luoja ja kertoja saa aikaan enemmän kuin henkilö, jonka viestiä ei muisteta ja jonka viestin merkitys ei aukea sen kohderyhmälle.
- Kognitiivisen kuorman hallinta, itsensä johtaminen, priorisointi ja keskittyminen. Hälytysten ja meitä jahtaavien viestien määrä ei varsinaisesti ole laskemaan päin ja jokaisen täytyy olla kompetentti priorisoimaan omat panostuksensa ja ajankäyttönsä.
- Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys: asenteena sekä kokoelmana taitoja rakentaa uutta. Tämä on tarpeellinen kompetenssialue riippumatta siitä millä toimialalla tai minkälaisessa organisaatiossa henkilö työskentelee. Jokainen organisaatio tulee tulevaisuudessa tarvitsemaan uudistumista, ja uudistumisen voimallinen lähde on yrittäjähenkisyys. Ihmiset, jotka ottavat vastuuta asioista, ovat niistä aktiivisen kiinnostuneita, ja kehittävät niitä yhdessä muiden kanssa jatkuvasti oppien eteenpäin, tätä kehitystä johtaen.
Mahdollisuudet oppia ja tuleva muutos
Nykyisin on enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aikaisemmin oppia ja perehtyä mitä erilaisimpiin tietoihin, taitoihin ja kokonaisiin syväopittuihin kompetensseihin. Ilmaisia verkkokursseja on tarjolla valtava määrä. Kahvitauon mittaisia ted.com-videoita on satoja. Suuri osa tieteestä on avointa ja julkisesti luettavissa. Moni yliopisto tarjoaa ilmaiset verkkovideot huippuluennoistaan. Jopa ilman ohjelmointitaitoja aloittavan henkilön matka kompetentiksi tekoälyohjelmoijaksi on täysin mahdollista saavuttaa parissa vuodessa. Henkilön päätös oman oppimisensa vastuunkannosta ja sitä seuraava asenne on ratkaisevan tärkeää.
Oma näkemykseni on, että teknologia vaikuttaa organisaatioihin ja työn luonteeseen tulevaisuudessa ainakin seuraavissa kohdin:
- Robotiikalla voidaan korvata organisaatioiden keskijohtoa, hallinnollista esimiestoimintaa. Etenkin jos keskijohto yhä hoitaa konservatiivisia hallinnollisia tehtäviä. Tekoäly hoitaa ihmistä tehokkaammin työvuorolistat, suoriutumisen arvioinnit ja työntekijöiden rutiininomaisen ohjeistamisen.
- Työntekijöiden autonomia ja itseohjautuvuus kasvavat, koska jokainen voi itse toimia oman työnsä järjestäjänä tehokkaammin. Työnteon painopiste siirtyy puurtamisesta siihen, että aikaa käytetään enemmän harkintaan ja päätöksiin siitä, mitä tehdään ja miksi.
- Johtajuudessa keskeiseksi nousee organisaation arvojen luominen ja kulttuurin määritteleminen. Vain niiden avulla itseohjautuvat työntekijät voivat suunnata kohti yhteistä päämäärää.
- Organisaatiot jatkavat kehittymistään kohti perhemäisiä ja elävän organismin kaltaisia malleja. Matriisi- ja linjaorganisaatiot pilkkoutuvat omatoimisempiin osiin, koska ne pystyvät parhaiten hyödyntämään edistynyttä teknologiaa.
- Tekoäly antaa yrityksille mahdollisuuden tavoitella supertuottavuutta, joten kyky luoda supertuottavuuden kulttuuri erottaa parhaat johtajat huonommista.
- Pikkutarkka ja negatiivisesti kontrolloiva johtaminen korvautuvat valmentavalla johtajuudella.
Tämä kirjoitus on kolmas osa Taneli Tikan neliosaisesta blogisarjasta.
Osa 1: Elinikäisestä urasta elinikäiseen oppimiseen >
Osa 2: Elinikäisen oppimisen 3 eri tasoa >
Osa 4: Askeleet supertuottavaan organisaatioon >
