Tekoäly on mullistanut monia toimialoja, eikä rekrytointiala ole siitä poikkeus. Olemme aiemmissa blogipostauksissa käsitelleet käytännön tasolla, miten tekoälyä voi hyödyntää rekrytointiprosessissa. Tässä blogissa syvennymme siihen, miten tekoälyä voidaan käyttää rekrytoijan apuna työhaastatteluissa, miten se voidaan yhdistää perinteisiin haastattelumenetelmiin ja mitä sen käytössä tulee huomioida.
Tekoäly tarjoaa rekrytoijille uusia työkaluja hakijoiden arvioimiseen. Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi muotoilemaan haastattelukysymyksiä, jotka tunnistavat hakijoiden vahvuudet ja kokemukset, edistäen näin objektiivisuutta ja tasa-arvoisuutta.
Erityisesti tehtävän kompetenssien muotoileminen järkeviksi kysymyksiksi voi etenkin kompetenssipohjaiseen haastatteluun tottumattomalle rekrytoijalle olla haastavaa, mutta tekoälyä voi tässä käyttää hyvin avuksi. Tekoäly voi auttaa tunnistamaan ne taidot ja kokemukset, jotka ovat olennaisia avoinna olevan tehtävän kannalta, ja muotoilemaan kysymykset niin, että hakijan vastauksia on helppo arvioida tehtävän kompetensseja vasten. Esimerkiksi paineenhallinasta tekoäly ehdotti seuraavia kysymyksiä: "Voisitko kertoa esimerkin tilanteesta, jossa jouduit työskentelemään erityisen paineen alla? Miten hoidit tilanteen ja mitä opit siitä?" Lisäksi tekoäly voi auttaa haastatteluun valmistautumisessa esimerkiksi tekemällä yhteenvedon hakijan dokumenteista.
Tekoälyä voidaan käyttää myös haastattelumuistiinpanojen tekemisessä, mikä vapauttaa rekrytoijan manuaalisesta kirjoitustyöstä ja mahdollistaa hänen keskittymisensä täysin hakijaan. Tämä luo perustan syvällisemmälle vuorovaikutukselle, jolloin on helpompi muodostaa parempi ymmärrys hakijan kyvyistä ja persoonallisuudesta.
Myös hakijalle kokemus on todennäköisesti miellyttävämpi, kun haastattelija ei kirjoita muistiinpanoja näppäimistö sauhuten. Haastattelijan omat huomiot ja ajatukset kannattaa toki jatkossakin kirjoittaa itse ylös haastattelun aikana. Itse olen ainakin pitänyt siitä, että haastattelussa voi muistiinpanoassistentin avulla olla itse aidosti läsnä ja näpyttelyn sijaan voimme hakijan kanssa juoda vaikka rauhassa samalla kahvia. Myös hakijat ovat kommentoineet tekoälyn hyödyntämistä haastattelussa ainoastaan positiivisesti.
Tekoälyn avulla haastattelumuistiinpanot on helppo tiivistää tai muokata yhtenäiseksi, järkeväksi tekstiksi. Jos haastattelussa on käyttänyt tekoälyavusteista muistiinpanotyökaluja, kannattaa myös näistä muistiinpanoista pyytää yhteenveto. Tarkoilla prompteilla ja tekoälyä kouluttamalla yhteenvedoista saa muokattua itseä miellyttäviä ja hyödyttäviä.
Itse pyydän haastattelun jälkeen tekoälyä tekemään tiiviimmät muistiinpanot, joissa on yhteenveto hakijan nykyhetkestä, kiinnostuksista ja motivaatiosta, aiemmasta kokemuksesta, koulutuksesta, tulevaisuuden suunnitelmista, osaamisesta (kielitaito, tekninen osaaminen ym.) sekä vahvuuksista. Kysyn myös muistiin tiedot käytettävyydestä sekä palkkatoiveesta. Näihin voin vielä nopeasti lisätä omat kommentit ja havainnot sekä esimerkiksi kuvailua hakijan persoonallisuudesta.
Vaikka tekoälyllä voidaan helpottaa rekrytoijan työtä, sillä ei voi korvata ihmisen tekemää työtä. Tästä syystä on tärkeää löytää tasapaino tekoälyn analytiikan ja ihmisen arvioinnin välillä.
Rekrytoija voi käyttää tekoälyä tukemaan päätöksentekoa, mutta lopullinen päätös tulee aina tehdä itse. Käytännössä tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tekoäly voi esimerkiksi ehdottaa kysymyksiä haastatteluun, mutta rekrytoijan tehtävänä on harkita, sopivatko ne oikeasti tilanteeseen, tulkita vastauksia ja arvioida hakijan sopivuutta tiimiin ja yrityskulttuuriin.
Tekoälyn käyttöönotossa on tärkeää varmistaa, että se ei syrji ketään ja että sen käyttö on läpinäkyvää. Rekrytoijien tulee olla tietoisia tekoälyn mahdollisista vinoumista ja varmistaa, että käytetyt algoritmit ovat oikeudenmukaisia kaikille hakijoille. Jos käytät esimerkiksi tekoälyä apuna haastattelumuistiinpanojen kirjaamisessa haastattelun aikana, muista aina varmistaa, että onko se ok haastateltavalle.
Tekoälyä käyttäessä on myös erityisen tärkeää huomioida tietoturvallisuus. Haastattelukysymysten ja -rungon muodostamiseen voi hyvin hyödyntää avoimia ja ilmaisia työkaluja, kuten ChatGPT:tä. Ethän kuitenkaan jaa ehdokkaiden tietoja tai muuta arkaluontoista informaatiota suojaamattomiin järjestelmiin. Arkaluontoisempaa tietoa voi käsitellä yrityskäyttöön tarkoitetuilla tietoturvallisilla työkaluilla, kuten Microsoftin Copilotilla.