Henkilöarviointi, yksi Eilakaislan palveluista, tunnettiin aiemmin nimellä soveltuvuusarviointi. Miksi termistön vaihto tehtiin? Entä mitä henkilöarvioinnit oikeastaan tarkoittavat ja mitä niillä arvioidaan? Lue alta syyt termistön muutokselle sekä tarkempi kuvaus palvelustamme.
Yksi syy nimimuutoksen taustalla on kuvaavuus. Nykyinen henkilöarvioinnit-termi kuvaa palveluamme selkeämmin, sillä henkilöarvioinnissa työnhakija arvioi itse itseään työntekijänä. Arvioinnin tarkoituksena on saada kuva siitä, miten henkilö toimii erilaisissa työtilanteissa – ja täten sopisi kyseiseen työtehtävään.
Uusi palvelunimi on paitsi kuvaavampi, myös inhimillisempi. Aiempi soveltuvuusarviointi-nimi toi mieleen, että on olemassa ikään kuin tietynlainen ”muotti”, johon työnhakijan tulee sopia, soveltua. Näin ei kuitenkaan ole, eikä henkilöarvioinneissa ole suoranaisesti oikeita tai vääriä vastauksia.
Toki erilaisiin positioihin työntekijöitä haettaessa preferoidaan tietynlaisia piirteitä (esimerkiksi työtyyliä tai motivaatiota), mutta näiden tekijöiden tarkastelu onkin henkilöarviointien tarkoitus. Tärkeintä silti on, että työnhakija vastaa kysymyksiin aidosti omana itsenään, eikä miettien sopivuuttaan tiettyyn muottiin.
Kuten yllä jo todettiinkin, termi on nyt sopivampi Eilakaislan palvelukokonaisuuteen: henkilö arvioi itse itseään eri näkökulmista työntekijänä. Eilakaislalla on käytössä kahdenlaisia arviointeja: SHL- sekä Aon Assessment -henkilöarviointeja, jotka toteutetaan online-arviointeina verkossa. Arviointeja toteuttavat ja arvioivat niihin sertifioidut konsultit.
On olemassa myös erilaisia henkilöarviointityökaluja, joista esimerkkejä ovat työpersoonallisuuskysely, motivaatiokysely sekä luotettavuus- ja turvallisuuskysely. Eri työkaluilla mitataankin eri kykyjä, tapoja tai asioita. Sopivimmat henkilöarviointityökalut valitaan aina työtehtävän mukaan.
Henkilöarvioinneista on paljon hyötyä. Ne voivat auttaa työnhakijaa saamaan kuvan omista vahvuuksistaan tai motivaatioistaan. Työnantaja taas voi henkilöarviointien avulla pienentää virherekrytointien määrää ja näin säästää resursseja pitkällä aikavälillä. Henkilöarvioinnit takaavat henkilöille myös tasavertaisemmat hakijakokemukset, kun kaikki suorittavat saman arvioinnin.
Henkilöarviointien tukena suositellaan käytettävän myös kykytestejä. Nämä ovat faktapohjaisia testejä, joissa mitataan esimerkiksi työnhakijan ongelmanratkaisukykyä, numeerista osaamista tai verbaalisia taitoja. Kykytestejä voidaan käyttää erilaisissa ja eritasoisissa työtehtävissä.
Yhteenvetona, uusi termi kuvaa arviointeja kokonaisuutena paremmin. Henkilöarviointien sisältö ja tarkoitus ovat kuitenkin säilyneet samana: päämääränä on löytää työtehtävään sopivimmat työntekijät niin persoonaltaan, motivaatioiltaan kuin kyvyiltäänkin, ja samalla vältytään paremmin myös virherekrytoinneilta. Kuulostaisiko henkilöarviointi sopivalta lisältä teidän rekrytointiprosessiinne?
Henkilöarvioinnit >
Lue myös: Näin henkilöarviointi ratkaisi valinnan >
Lue myös: Mitä kaikkea henkilöarvioinneilla voi testata? >