Työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja yritysten kasvuhalukkuuden lisäämiseksi työsopimuslakia uudistettiin vuodenvaihteessa. Uudistusten seurauksena koeajan pituus, määräaikaisten työsopimusten käytön edellytykset sekä takaisinottovelvollisuuden kesto muuttuivat.
Määräaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuudet laajentuivat
Pitkäaikaistyöttömän kanssa voi 1.1.2017 alkaen tehdä määräaikaisen työsopimuksen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Pitkäaikaistyöttömäksi katsotaan henkilö, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Edes työnantajan pysyvä työvoiman tarve ei estä määräaikaisen työsopimuksen tekemistä pitkäaikaistyöttömälle.
Pitkäaikaistyöttömien määräaikaisille työsopimuksille on kuitenkin asetettu rajat. Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsopimus saa olla enintään vuoden mittainen. Mahdollista on sopia myös enintään kolmesta lyhyemmästä määräaikaisesta sopimuksesta, joiden yhteenlaskettu enimmäiskesto on yksi vuosi. Tällöin ilman perusteltuja syitä uusitun määräaikaisen työsopimuksen tulisi kuitenkin alkaa vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta. Jos esimerkiksi puolen vuoden pituinen määräaikainen työsopimus alkaisi 17.2.2017, voisi uuden puolen vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen tehdä alkavaksi viimeistään 16.2.2018. Näin ollen jälkimmäinen sopimus olisi alkanut vuoden kuluessa ensimmäisen sopimuksen alkamisesta ja sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto olisi yksi vuosi. Määräaikaisten työsopimusten välillä voi olla keskeytyksiä tai myös perustellusta syystä tehty määräaikainen työsopimus.
Muutoksen tarkoituksena oli uudistaa ainoastaan määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksiä. Työnantajalla on edelleen velvollisuus tarjota lisätyötä palveluksessaan oleville osa-aikaisille, lomautetuille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille ennen kuin pitkäaikaistyöttömän kanssa tehdään määräaikainen työsopimus.
Koeaika piteni ja on jatkettavissa poissaolojen perusteella
Koeajan enimmäispituus on nyt kuusi kuukautta. Määräaikaisissa työsuhteissa koeaika ei saa ylittää puolta määräaikaisen työsopimuksen kestosta eli jos määräaikaisen työsopimuksen kesto on esimerkiksi 10 kuukautta, koeajan pituus on enintään viisi kuukautta.
Työnantajalla on jatkossa mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on koeajalla työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Koeaikaa on mahdollista pidentää kuukausi kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää koeajalle sijoittuvaa 30 kalenteripäivää kohden. Myös poissaolojaksoon sisältyvät vapaapäivät huomioidaan kalenteripäiviä laskettaessa. Koeajan pidentyminen poissaolon vuoksi ei ole automaattista, vaan työnantajan tulee ilmoittaa koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyisi. Koeaikaa koskevia muutoksia sovelletaan työsopimuksiin, jotka on tehty 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Takaisinottovelvollisuuden kesto lyheni
Muutoksen myötä takaisinottovelvollisuuden kesto lyheni yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Mikäli työsuhde on jatkunut sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Lyhyempää takaisinottoaikaa sovelletaan tilanteissa, joissa työsopimus päättyy 1.1.2017 tai sen jälkeen. Näin on siinäkin tapauksessa, että työsopimus olisi irtisanottu jo ennen lain voimaantuloa.
Itse takaisinottovelvollisuuden sisältöön ei tullut muutoksia. Työnantajan on jatkossakin tarjottava työtä taloudellisin ja tuotannollisin irtisanomisperustein tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanotulle entiselle työntekijälleen, joka on edelleen työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa, jos työnantaja tarvitsee takaisinottovelvollisuuden voimassaoloaikana työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli hoitanut.
Muita vuodenvaihteessa voimaan tulleita muutoksia
Työsopimuslain muutosten lisäksi vuodenvaihteessa muuttui myös muutosturvaa koskeva lainsäädäntö. Työnantajalle on asetettu velvollisuus tietyissä tilanteissa tarjota irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus on ulotettu tietyin edellytyksin kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien myös irtisanottuihin työntekijöihin. Edelleen myös aikuiskoulutustukeen ja työttömyyspäivärahaan, palkkaturvalakiin sekä yhteistoimintalain soveltamisalaan tuli muutoksia. Lisäksi eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017.
Lue lisää: HR-konsultointi ja työsuhdejuridiset palvelut >
Lue myös blogit:
Varaudu EU:n tietosuoja-asetuksen aiheuttamiin muutoksiin >
Lomalla sairastamiseen palautettiin omavastuu 1.4.2016 alkaen >
