Lämmöstä ja auringosta huolimatta sairastuminen saattaa yllättää työntekijän myös kesälomalla. Kesälomakaudella 2016 sovelletaan ensimmäistä kertaa 1.4.2016 voimaan tulleita vuosilomalain muutoksia, jotka rajoittavat työntekijän oikeutta pyytää vuosiloman siirtoa vuosilomalla sairastumisen vuoksi.
Huhtikuun alussa vuosilomalla sairastamiseen palautettiin omavastuu eli karenssi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omavastuupäivien osalta vuosiloma kuluu jälleen myös sairausaikana. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys jatkuu omavastuupäivien jälkeenkin, voi työntekijä pyytää vuosilomaansa siirrettäväksi. Vuosiloman siirtoa on pyydettävä viivytyksettä sairastumisen jälkeen. Lisäksi, kuten yleensäkin työntekijän sairastuessa, työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, jos työnantaja sitä pyytää.
Vuosilomalaissa on aiemminkin ollut säännös omavastuuajasta työntekijän sairastuessa lomallaan. Lokakuuhun 2013 asti omavastuuaika oli seitsemän päivää vuosiloman pituudesta riippumatta. Omavastuusta kuitenkin luovuttiin muutamaksi vuodeksi, sillä sen tulkittiin rajoittavan työntekijän oikeutta EU:n työaikadirektiivissä taattuun neljän viikon vuosilomaan.
Vaikka omavastuu otettiin jälleen käyttöön, se ei ole työaikadirektiivin vaatimusten vastainen, sillä omavastuu rajattiin koskemaan vain tilanteita, joissa vuosilomaa on kertynyt enemmän kuin neljä viikkoa. Lisäksi omavastuuajan enimmäispituutta laskettiin seitsemästä kuuteen päivään. Tämä kuuden päivän omavastuuaika koskee vain viiden viikon ja sitä pidempiä vuosilomia.
Työntekijää, jolle on kertynyt enintään neljä viikkoa eli 24 arkipäivää vuosilomaa, karenssi ei siis koske. Työntekijällä on näissä tapauksissa oikeus pitää ansaitsemansa neljän viikon vuosiloma lyhentämättömänä ja hän voi pyytää työnantajalta vuosilomansa siirtoa heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien.
EU-oikeuden vähimmäisvaatimukset ylittävää vuosiloman osaa ei ole suojattu karenssilta. Näin ollen, mikäli työntekijä on ansainnut vuosilomaa enemmän kuin neljä viikkoa, mutta alle viisi viikkoa, neljä viikkoa ylittävät päivät katsotaan omavastuuajaksi, jolta vuosiloma kuluu sairaudesta huolimatta. Esimerkiksi, jos työntekijä on ansainnut vuosilomaa 27 päivää, työntekijän mahdollinen omavastuuaika on 3 päivää. Jos työntekijä siis sairastuu esimerkiksi kesälomansa aikana siten, että hän on työkyvytön yli kolme päivää, työntekijällä on oikeus pyytää siirrettäväksi kolmannen työkyvyttömyyspäivän jälkeiset sairauspäivät.
Suurin vaikutus omavastuuajalla on niihin työntekijöihin, jotka ovat ansainnet vuosilomaa viisi viikkoa tai enemmän. Ensimmäisen sairausviikon he sairastavat omalla vastuullaan vuosilomaansa kuluttaen. Mikäli työkyvyttömyys jatkuu vielä kuuden omavastuupäivän jälkeen tai työntekijä myöhemmin lomallaan sairastuu uudelleen sen jälkeen, kun omavastuupäivät ovat täyttyneet, työntekijällä on oikeus pyytää vuosilomaansa siirrettäväksi.
Omavastuuta tarkastellaan lomanmääräytymisvuosikohtaisesti. Mikäli työntekijän omavastuuaika on täyttynyt kesälomalla sairastamisen yhteydessä, on työntekijällä oikeus samalta lomanmääräytymisvuodelta kertyneitä talvilomia pitäessään pyytää vuosilomansa siirtoa heti ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien.
Lue lisää: HR-konsultointi ja työsuhdejuridiset palvelut >