”Jotenkin minua jännittää nyt erityisellä tavalla. Nyt on vaan pakko onnistua. Olenkohan lukenut kaikki ohjeet ja ymmärtänyt ne? Harjoitustestit olen tehnyt. Kiirehän tässä varmasti tulee. Ihan sama, teen vaan parhaani ja se on siinä. Muuta en oikein voi. Okei, nyt mennään!’’
Tältä minusta tuntui, kun tein ensimmäistä kertaa online-kykytestejä minulle lähetetyn linkin kautta. Olin kotona keittiön pöydän ääressä. Yksin ja rauhallisessa paikassa.
Keskittyminen ja testien tekeminen pitäisi onnistua optimaalisella tavalla. Sain itse valita järjestyksen. Päätin aloittaa verbaalisen päättelykyvyn testistä. Siinä luetaan teksti, jonka jälkeen otetaan kantaa, mitä sanottiin ja mitä tarkalleen ottaen ei. Siinä halusin onnistua parhaiten. Numeerisen päättelykyvyn testi saisi vielä odottaa. Se on suoraviivaisempi minulle.
Alkujännityksestä huolimatta olin lopulta tyytyväinen suoritukseeni. Sain kykytestit tehtyä mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta miten ne oikein ennustavat minun työssä onnistumistani? Miten juuri tässä työssä, jonka niin kovasti halusin saada? Enkö voisi vain haastattelussa vakuuttaa, kuinka pätevä ja innostunut olen juuri tästä työstä ja yrityksestä?
Eikös se ole sitä, että saavutan työssä minulle asetetut tavoitteet ja ehkäpä myös ylitän ne? Että olen motivoitunut ja että työ energisoi minua? Kyllä, näitä juuri. Uskon vahvasti siihen, että työssä onnistumiseen tarvitaan tietyt hankitut tiedot ja taidot, sopiva tyyppi, toimintatapa sekä motivaatio juuri siihen tehtävään. Pitää olla sopiva organisaation arvoihin ja imagoon, ns. ”cultural fit”. Niin ja tietysti pitää omata ne kyvyt!
Työnantajat harkitsevat, minkälaista käyttäytymistä ja kykyä vaaditaan työssä hyvin pärjäämiseen. Kuten tiedämme, näistä käytetään usein nimeä kompetenssit. Kompetenssit ovat käyttäytymisen yhdistelmiä, jotka johtavat erinomaiseen suoriutumiseen tehtävässä. Työnantajat saattavat käyttää testejä, haastatteluja ja muita arviointityökaluja henkilön kompetenssien määrittämiseen.
Nimenomaisesti kykytesteillä tarkastellaan, kuinka pystyt hoitamaan työhön liittyviä eri asioita, kuten verbaalista ja numeerista päättelykykyäsi. Usein työnantajat ovat kiinnostuneita mahdollisuudestasi suoriutua tehtävästä. Tässä tapauksessa he saattavat käyttää arviointimenetelmiä, joilla pyritään simuloimaan kyseisen tehtävän osa-alueita.
Tutkitusti voidaan osoittaa, että juuri kykytesteillä voidaan parhaiten ennustaa työssä menestymistä. Kykytestit mittaavat potentiaalia, maksimaalista suoritusta. Jos vertaisimme ihmistä koneeseen, mittaisimme prosessorin tehokkuutta .
Minua kiehtoo konkretia. Otetaanpa siis tähän yksi esimerkki. Tiedämme, että huippumyyjän vuosittainen myynti on helppo ilmaista euroina. SHL on tutkinut Suomessa, miten kykytesteillä voidaan ennustaa myyjien työssä menestymistä. Tässä tutkimuksessa todettiin, että korkean numeerisen kyvykkyyden ja korkean verbaalisen kyvykkyyden vakuutusmyyjä tekee keskivertokyvykkyyden myyjään verrattuna parempaa tulosta vuodessa. Käytännönläheistä, eikö?
Kuten kaikissa muissakin asioissa, myös kykytesteissä tapahtuu nyt muutoksia. Uusimmat kykytestit ovat pian saatavilla mobiiliversioina. Niiden ennustearvo halutaan säilyttää, mutta niiden halutaan tukevan myös hyvää ja tässä päivässä olevaa hakijakokemusta ja kertovan entistä lyhyemmässä niiden tekemiseen kuluvassa ajassa meille tulokset. Sanoisin, että uusimmat kykytestit ovat aika cool. SHL on tuomassa markkinoille Verify Interactive –testejä, joissa pääsee tekemään erilaisia työhön liittyviä tehtäviä omalla kännykällään. Juuri uudet Verify Interactive -mobiilitestit tuovat aivan uudenlaisen otteen työhön liittyvien tehtävien simulointiin. Yhtenä tehtävänä on mm tunnin mittaisen kalenteriajan löytäminen palaveriin tarvittavien ihmisten kalenterista. Tästä milleniaalit, sukupolvet Z, X ja Y, niin ja siis ihan me kaikki, varmasti innostutaan.
Jotenkin tuntuu, että kykytesteissäkin tulevaisuus on nyt täällä.
Lue lisää soveltuvuusarvioinneista >
Lue myös: Mitä soveltuvuusarviointi antaa rekrytointiin ja työsuhteen elinkaaren hallintaan? >