Puhelimeni soi nykyään noin 100 kertaa vuodessa niin, että langan toisessa päässä huolta ja toiveita purkaa yrityksen henkilöstön hyvinvoinnista aidosti kiinnostunut ja sen parantamisesta vastuussa oleva henkilö. Tilanteita ja toiveita on suurin piirtein yhtä monta kuin on teemalla lähestyviä ihmisiä mutta kaksi toivetta yhdistää heistä jokaista:
1. Miten saisimme hyvinvointiprojektiin mukaan koko henkilöstön?
2. Miten voisimme pitää heidät hyvässä kunnossa ympäri vuoden?
Jos minulla olisi tarjota näihin kysymyksiin aina onnistumiseen johtava vastaus, lukisit parhaillaan Nobel-palkitun hyvinvointivalmentajan tekstiä. Jos katsotaan elintapasairauksien yleisyyttä vuonna 2019 niin ymmärretään, että puhutaan varsin massiivisesta ongelmasta, johon kukaan ei näytä vielä keksineen ratkaisua.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Vaikka kaikkea ei voikaan korjata yhdellä istumalla, tekemällä oikeita asioita ja asioita oikein, on mahdollista vaikuttaa mihin suuntaan henkilöstön hyvinvointi suurimmilta osin tulevina vuosina suuntaa.
Mitä tulee työhyvinvointiin, ikinä ei saa unohtaa sitä tosiasiaa, että parasta työhyvinvointia on se, että ihmisellä on mukava tulla aamulla töihin. Työkavereiden kanssa kemiat kohtaa ja puhalletaan porukalla yhteen hiileen. Yrityksen arvot ovat linjassa omien kanssa, toimenkuva on itselle mielekäs ja sen vaatimat työvälineet sekä -ajat toimivat. Tästä huolehtiminen ei ole minun leipälajini mutta koitan aina siitä muistuttaa, että jos nämä perusasiat silittävät työntekijää vastakarvaan kaiket päivät, on turha kuvitella, että työporukan sählyvuorot, välipalasmuutsiet tai liikuntasetelit saisivat työhyvinvoinnin vaakakupit tasapainoon.
Mitä sitten tulee minun leipälajiini eli ravintoon, liikuntaan, palautumiseen ja arjenhallintaan, on monta asiaa, joihin panostamalla voidaan vaikuttaa siihen miten hyvin ihmiset voivat. Ei siis puhuta pelkästään työhyvinvoinnista vaan yleisestä hyvinvoinnista, paremmasta jaksamisesta kaikessa arjessa ja energisestä elämästä ympäri vuoden.
Näistä kolme nostoa:
Ainoa sektori hyvinvointiviidakossa josta halutaan pysyä poissa on se, jossa ei tehdä mitään muita kuin huonoja valintoja: ravinto ja syöminen on huonoa, liikunta ja aktiivisuus minimissä ja univaje kalvaa. Jokainen askel sieltä pois on aina kotiinpäin. Siksi on hyvä tarjota henkilöstölle “hyvinvoinnin buffet” eli tuhti kattaus erilaisia vaihtoehtoja, joista valita niitä, jotka juuri nyt tuntuvat omaan arkeen sopivilta: parempia välipaloja taukohuoneeseen, viikottaisia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia, paremman palautumisen tsemppiryhmiä, jne.
Omasta hyvinvoinnista omatoimisesti ja yksin huolta pitävät usein ne ihmiset, joille fiksu syöminen, liikunta ja riittävä palautuminen ovat jo valmiiksi elämäntapa. Jos halutaan saada kaikki mukaan on matalan kynnyksen valintojen lisäksi tärkeä tehdä asioita yhdessä. Vertaistuki ja työkavereiden tsemppi vaikeilla hetkillä ja kutsut osallistumaan aktiviteetteihin kiireisen arjen keskellä auttavat liikkeelle ja pitävät mukana hyvinvointiteoissa ympäri vuoden.
Autettaessa ihmisiä hyvään kuntoon, avainasemassa on oppia uusia asioita ja rakentaa parempia tapoja. Oppimisessa ja tapojen muuttamisessa tarvitaan totta kai parempia konkreettisia työkaluja (aamupalareseptit, kuntosalitreeniohjelmat, jne.) mutta vielä tärkeämpää on saada tehtyä paljon toistoja. Aivan kuten pyörällä ajaminen, golf swingi ja kääretortun leipominen, alkuun hommasta ei meinaa tulla mitään mutta ajan myötä alkaa sujua kuin itsestään. Siksi myös hyvinvointiprojektin olisi hyvä kestää jollain tapaa pidempään kuin pelkkä yksi 60min inspiraatioluento.
Näillä kolmella ajatuksella pääsee jo erinomaiseen vauhtiin. Avaan näitä vähän enemmän sekä käyn läpi muita toimiviksi todettuja ajatuksia webinaarissa 28.11. klo 14.00.
Tervetuloa langoille!