Rekrytarinat-podcastin kauden kolmannen jakson vieraina ovat Elina Viitasaari-Hulkko sekä vastikään rekrytoitu Laura Enckell PwC Suomelta. Elina työskentelee PwC:llä rekrytointien ja soveltuvuusarviointien parissa ja Laura puolestaan HR-palveluiden kehityksessä. Jaksossa paneudutaan syvemmin henkilöarviointien maailmaan: millainen rooli niillä on rekrytoinneissa? Kuuntele jakso >
PricewaterhouseCoopers, eli tuttavallisemmin PwC, on tilintarkastusta, veropalveluita, lakipalveluita ja liikkeenjohdon konsultointia tarjoava globaali toimija.
Ennen henkilöarviointeihin paneutumista Laura kertoo, että kuuli työmahdollisuudesta PwC:llä ystävältään. Haettu tehtävä vaikutti mielenkiintoiselta ja vastasi Lauran koulutusta, joten hän päätti hakea työpaikkaa.
“Tehtävä oli sellainen, että tiesin pääseväni haastamaan itseäni. Lisäksi se, että PwC on kansainvälisesti toimiva yritys, oli toinen houkutteleva tekijä”, Laura kuvailee.
Etenkin vakituisissa työsuhteissa ja pidempiaikaisissa määräaikaisuuksissa henkilöarvioinnit ovat osa PwC:n rekrytointiprosessia kaikentasoisiin tehtäviin. Henkilöarviointeja tehdessä saadaan tärkeää tietoa henkilölle itselleen sekä toki myös rekrytoivalle taholle henkilön soveltuvuudesta haettuun rooliin.
PwC:llä henkilöarviointien hyödyntämisestä osana rekrytointia on saatu paljon positiivista palautetta: arvioitavat henkilöt ovat oppineet paljon itsestään keskusteluiden myötä ja rekrytoiva esihenkilö on saanut arvioinnin kautta välineitä mm. perehdytykseen ja esihenkilötyöhön.
Arviointia valmistellessa henkilöarvioinnin tekevä henkilö, tässä tapauksessa Elina, käy rekrytoivan esihenkilön kanssa läpi tarkasti, mitä asioita arvioinnissa on tärkeä painottaa. Mitkä ovat ne keskeiset asiat, joita tehtävässä menestyäkseen tarvitsee? Näiden asioiden pohjalta rakennetaan arvioinnin pohja – juuri kyseiseen tehtävään relevanttien kysymysten avulla saadaan paras arvio ja tieto haettavan henkilön sopivuudesta tehtävään. Jokainen henkilöarviointi siis räätälöidään aina tehtävänkuvan mukaan.
Yleensä henkilöarvioinnin tehtävät käsittelevät muun muassa henkilön työskentelytyyliä ja motivaatiota. Myös case-tyyppisiä tehtäviä saatetaan hyödyntää, ja osa tehtävistä on aikarajallisia. “Pyrimme aina monimenetelmähenkilöarviointiin”, Elina summaa.
Laura kertoo tehneensä ennen arviointia jonkin verran harjoitustehtäviä. Valmistautumiseen auttoi myös sen ajatteleminen, ettei kaikissa arvioinnin tehtävissä ole suoraan oikeita tai vääriä vastauksia ja ajatus vain vahvistui testejä tehdessä.
Lauran rekrytointiprosessissa henkilöarviointi oli jaettu viiteen osaan, joista kolme olivat aikarajallisia. Kaiken kaikkiaan arvioinnin tehtävien tekoon meni aikaa noin puolitoista tuntia.
“Pyrin vastaamaan sen mukaan, mikä ajatus tuli ensimmäisenä mieleen, erityisesti motivaatiota mittaavissa tehtävissä”, Laura kuvaa.
Kun arvioitava henkilö on tehnyt ja lähettänyt tehtävänsä, alkaa arvioinnin tärkein vaihe. Tällöin rekrytoitava, arvioinnin kohteena oleva henkilö, sekä yrityksen edustaja käyvät yhdessä reflektoiden läpi tuloksia ja tehtävistä syntyneitä tuntemuksia. Esiin nousseista ajatuksista päästään näin keskustelemaan kattavammin ja vapaammin.
Viimeisen parin vuoden ajan PwC:llä henkilöarviointien purut on toteutettu etäyhteyden välityksellä, mutta toiveissa on, että tapaamiset päästäisiin totuttamaan pian ihan kasvotusten.
Laura kertoo, että käydessä arvioinnin tuloksia läpi, tuli vastaan myös yllätyksiä: “Testin mukaan olen niin energinen, ettei energisempi voi olla. Olen kuitenkin luonteeltani hirveän rauhallinen, mutta kai se energisyys ja rauhallisuus voi kulkea käsi kädessä.”
Elina painottaa, että henkilöarvioinnin tulokset pohjautuvat aina henkilön omaan arvioon esimerkiksi omasta työskentelytyylistä. Hedelmällisiä keskusteluja saakin erityisesti, kun pyytää arvioitavaa henkilöä itse kertomaan ja reflektoimaan, miten erilaiset piirteet näkyvät päivittäisessä käyttäytymisessä ja työssä.
Lauran mukaan henkilöarvioinnin tekijänä sai paljon hyötyä: sen kautta ymmärtää itseään paremmin. Ainakin hänen kohdallaan arviointi myös vahvisti sitä käsitystä, mikä itsestä oli etukäteen. Arvioinnin purkutilanteessa vahvistui tunne siitä, että kyseinen työ on juuri sitä, mitä haluaakin tehdä.
Elina jatkaa työnantajan näkökulmasta: “Henkilö tuo esiin omia motivaatiotekijöitä, odotuksia ja työskentelytyyliä. Kyllä se tyypillisesti vahvistaa ja antaa varmuutta myös siihen rekrytointipäätökseen.”
Elina lisää, että kuulee hakijoilta usein kiitosta mahdollisuudesta päästä itse kuulemaan palautetta raporteista ja tehdyistä tehtävistä. Usein hakijoille on jäänyt kysymyksiä tehtäviin liittyen, ja mahdollisiin kysymyksiin halutaan toki vastata perusteellisesti. Arvioinnin tarkka purku onkin äärimmäisen tärkeää hakijakokemuksen ja työnantajamielikuvan kannalta.
Elina korostaa, että mikään yksittäinen arvioinnin tehtävä ei määrittele tulosta, vaan kokonaisuus on ratkaiseva tekijä. Haastattelukierroksia yhteen rekrytointiin on usein 2–3, ja näiden sekä henkilöarviointien lisäksi hyödynnetään rekrytoinnissa myös case-tyyppisiä tehtäviä.
“Henkilöarvioinneissa mikään yksittäinen tehtävä ei nouse ylitse muiden”, Elina painottaa lopuksi.
Laura vinkkaa henkilöarviointeja tekeville työnhakijoille: Tutustu yritykseen ja alaan! Hyödynnä myös netistä löytyviä harjoittelutehtäviä valmistautumisessa. Itse tein alta pois helpoimmaksi kokemani tehtävät, jotta lopuksi pystyi keskittymään rauhassa haastavampiin tehtäviin. Lisäksi, pyri olemaan oma itsesi.
Elina täydentää myös rekrytoivan tahon kannalta: Lue ohjeet rauhassa, jotta toimit varmasti parhaalla mahdollisella tavalla. Kannattaa myös varmistaa oma vireystila – arviointia ei kannata tehdä viimeisenä illalla. Varaa tekoon rauhallinen hetki, jotta voit keskittyä kaikessa rauhassa. Palautekeskusteluissa halutaan panostaa henkilökohtaiseen ja mukavaan vuorovaikutukseen sekä keskittyä erityisesti vahvuuksiin.