Kevään juostessa yhä nopeammin kohti aurinkoisia kesäpäiviä, koitti vihdoin kauan odottamani aika aloittaa opintoihini kuuluva harjoittelujakso Eilakaislalla. Maanantaina kello 9.00 koputtelinkin perhoset vatsassa Jyväskylän toimiston ovea ja siltä seisomalta astuin sisään unohtumattomalle matkalle henkilöstöpalvelualan uumeniin. Palataan aluksi kuitenkin hieman ajassa taaksepäin, niin kerron, kuinka päädyin Eilakaislan ovelle tuona tuulisena toukokuun päivänä.
Olen kultaisen 90-luvun lapsi, jonka koulumatkan varrelle Eilakaislan toimisto osui päivittäin jo ala-asteelta alkaen. Muistan katselleeni bussin ikkunasta tuota ruohon vihreää logoa useamman vuoden ajan, sen ollessa myös ensimmäisen yritys, jonne uraansa aloitteleva parikymppinen tytönhupakko lähetteli avointa työhakemusta kesätienestien toivossa.
Muutamat mutkat, ulkomaanmatkat ja värikkäät työnantajakokemukset herättivät salakavalasti kiinnostuksen opiskeluun ja hakeuduinkin kymmenen "välivuoden" jälkeen takaisin koulun penkille, kärkenä henkilöstöhallinto. Tammikuussa 2019 huomasin rekrytointimessuilla tuon tutun vihreän logon ja marssin koputtelemaan Jyväskylän aluepäällikön olkapäätä, keskustellakseni harjoittelumahdollisuuksista yrityksessä.
Työhaastattelussa vastassani oli neljä toinen toistaan mukavampaa naista, joiden kanssa keskusteleminen vahvisti positiivisia ennakkokuvitelmiani Eilakaislasta työnantajana. Sain selkeän kuvan siitä, mitä harjoittelijalta odotettiin ja toisaalta, mitä minun oli lupa odottaa. Nyt kuukauden päivät talossa vietettyäni, olen kliseisen onnellinen paikastani henkilöstökonsulttiharjoittelijana.
Toimin vahvasti omien arvojeni mukaisesti ja olen jo huomannut, että niin tekee myös Eilakaisla. Jyväskylän tehokaksikko on ottanut minut vastaan ihmisenä, oppijana ja uskoakseni myös ystävänä. Olen saanut tukea ja turvaa, mutta samalla myös vastuuta ja tilaa. Jokaiselta organisaation työntekijältä tullut LinkedIn connection -pyyntö, tsemppi valtakunnallisessa palaverissa tai toimistossa huikatut kiitokset tehdystä työstä, ovat merkkejä hyvinvoivasta työyhteisöstä. Ne ovat kuitenkin myös tärkeitä arvostuksen ja luottamuksen rakennuspalikoita kenelle tahansa työntekijälle, mutta varsinkin alkutaipaletta tarpovalle harjoittelijalle joka vielä rakentaa omaa ammatti-identiteettiään.
Tuulinen toukokuun maanantai on nyt vaihtunut aurinkoiseksi heinäkuun helteeksi ja kuherruskuukauteni Eilakaislalla alkaa olla ohitse. Maanantaiaamuisin minä ja perhoseni avaamme kuitenkin toimiston oven vielä yhtä suurella innolla, kuin harjoittelujakson alussa ja uskon seuraavan viiden kuukauden antavan paljon eväitä tulevaisuuteen. Onneksi en myöskään myynyt itseäni sisään kahvinkeittäjänä, sillä se meni pipariksi heti ensimmäisenä työpäivänä, ja kahvit löytyivät kuppien sijaan pöydältä. "Eteenpäin sanoi mummo lumessa" -ja sillä asenteella täälläkin jatketaan!
Kirjoittaja Viivi Nykänen työskenteli henkilöstökonsulttiharjoittelijana Eilakaislalla.
Käy katsomassa avoimet työpaikkamme ja rekisteröidy työnhakijaksi. Vaikka et juuri nyt aktiivisesti hakisikaan uutta työpaikkaa, suosittelemme luomaan kattavan profiilin ansioluetteloineen Kaislanet-palveluumme ja tilaamaan itsellesi työpaikkavahdin!