Toteutimme Taloustutkimuksen kanssa tutkimuksen työelämän tulevaisuuden tarpeista. Vastaajia oli kaikkiaan 1075 valtakunnallisesti edustavasti ja tutkimusaika oli 13.-17.9.2021. Vastaajat ovat joko työelämässä mukana olevia tai pyrkivät sinne aktiivisesti. Tutkimuksen pääteemat olivat työhyvinvointi, työnhaku, tulevaisuuden osaaminen ja johtaminen sekä vastuullisuus ja arvot. Toivottavasti tutkimustuloksista on sinulle hyötyä!
Työelämässä mukana olevista 69 % kertoi voivansa työssään tällä hetkellä hyvin tai melko hyvin, vastaavasti 13 % voi huonosti tai melko huonosti. Hyvinvoivien vastaajien keskuudessa painottui muita enemmän, etteivät he harkitse aktiivisesti työnhakua, he pystyvät tekemään etätyötä ja lisäksi kokevat työyhteisönsä sisällä enemmän yhteisöllisyyttä. Huonosti voivia vastaajia yhdisti muita useammin tarkkaan määritelty työaika vaikkei työntekijä itse kokenut sitä tarpeelliseksi sekä kokemus siitä, ettei oma työyhteisö ole riittävän monimuotoinen.
Yhteenkuuluvuutta työyhteisöönsä koki lähes 90 % vastaajista paljon tai jossain määrin. Etätyön kasvun myötä kuitenkin noin neljäsosa kokee yhteenkuuluvuuden vähentyneen, ja tästä joukosta 64 % kokee sen vaikuttaneen negatiivisesti omaan työhyvinvointiinsa sekä 47 % omaan sitoutumiseensa työnantajaansa. Yleisesti työhyvinvointia vähentävät eniten kiireen lisääntyminen ja epävarmuus työn pysyvyydestä.
Lähes puolet työelämässä olevista ei ole harkinnut viimeisen vuoden aikana hakevansa uutta työpaikkaa, johtajaroolissa tai yrittäjinä työskentelevien osalta luku on jopa 60 %. Melkein kolmasosa on kuitenkin hakenut aktiivisesti tai silloin tällöin uusia töitä, yli puolet vastaajista on hakenut tai harkinnut hakevansa. Tulevan 12 kuukauden aikana vastaajista 50 % arvioi hakevansa töitä tai harkitsevansa työpaikan vaihtoa. Työnhaun määrä on tulosten mukaan hieman laskussa.
"Tämä trendi on näkynyt hyvin erityisesti viime kuukausina – henkilöstöpalvelualan toimijana olemme seuranneet aitiopaikalta, kuinka työmarkkinat ovat kääntyneet lyhyessä ajassa ääripäästä toiseen. Tällä hetkellä osaajat ovat kiven alla, ja tämä näkyy meillä esimerkiksi Talent Sourcing -palvelun kysynnän merkittävänä kasvuna", Eilakaislan toimitusjohtaja Erika Ehrnrooth kertoo.
Haastavimmiksi rekrytoitaviksi osaajaryhmiksi koettiin IT-ammattilaiset, yleisesti asiantuntijat ja ylemmät johtajat sekä terveysalan ammattilaiset. Lisäksi kärkilistalle kipusivat hitsaajat ja asiakaspalvelijat.
Tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja ovat vastaajien mielestä kyky oppia ja hankkia uutta tietoa sekä yhteistyötaidot. Myös kykyä sopeuttaa ajattelua ja ratkaista monimutkaisia ongelmia sekä palveluasennetta arvostettiin. Opiskelijat painottivat muita vastaajia enemmän uuden oppimista ja kriittistä ajattelua, nuoret arvostivat muita vastaajia vähemmän palveluasennetta.
Esihenkilöasemassa olevilta kysyttiin oman organisaation tulevaisuuden menestystekijöitä sekä menestyksen esteitä. Molemmissa nousi esiin pääsääntöisesti samoja teemoja: arvostava ja kuunteleva johtaminen, työntekijöiden sitouttaminen sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö.
Kaikkia vastaajaryhmiä kiinnosti uuden työpaikan valinnassa eniten ammattitaitoinen ja hyvä esihenkilö sekä joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ- ja yksityiselämä. Kolmen kärjessä oli myös avoimen työpaikan ilmoituksen selkeys ja kuvaus työtehtävästä.
Naiset ja opiskelijat painottivat valinnoissaan muita vastaajaryhmiä enemmän yrityksen vastuullisuutta ja arvoja. Työttömiä taas kiinnosti muita vähemmän työstä saatava palkka ja henkilökohtaiset kehitysmahdollisuudet. 25–34-vuotiaita pelottaa muita ikäryhmiä enemmän työpaikan vaihtamiseen liittyvät riskit.
Tutkimuksessa selvitettiin, haluaisivatko vastaajat lyhentää tai pidentää työaikaansa, mikäli palkka muuttuisi samassa suhteessa. Kaikista vastaajista 46 % haluaisi pitää työaikansa nykyisellään, 19 % haluaisi lyhentää työaikaa viidenneksellä ja yhteensä 18 % vastaajista haluaisi pidentää työaikaansa 20–40 %. Työajan pidentämistä eniten kannattava vastaajajoukko olivat johtavassa asemassa työskentelevät sekä yrittäjät, joista joka neljäs olisi valmis kasvattamaan työaikaansa.
Vastaajilta kysyttiin, minkälaista palkka-avoimuutta he toivovat. 42 % kannatti avoimia palkkahaitareita ja niihin liittyviä perusteluja, jotka ovat työpaikalla julkisesti kaikilla tiedossa. Joka neljäs kertoi kannattavansa täyttä avoimuutta palkkojen suhteen sekä olevansa myös itse valmis avoimuuteen. Joka viides kuitenkin koki palkan olevan jokaisen oma yksityinen asia ja tätä vastausta painottivat erityisesti johtavassa asemassa työskentelevät ja yrittäjät (38 %) sekä esihenkilöasemassa työskentelevät (29 %).
Kaksi tärkeintä asiaa, jotka parantaisivat vastaajien mukaan luottamuksen tunnetta työelämässä ovat oikeidenmukaisuus ja avoimempi ilmapiiri.
Kun vastaajilta kysyttiin, vaikuttaako heidän mielestään työttömyys tai pitkäaikaistyöttömyys rekrytointipäätöksiin, kertoi 17 % niistä, joiden työtehtäviin kuuluu rekrytointi ja 21 % muista vastaajista uskovansa, että työttömyydellä on rekrytointipäätöksissä vaikutusta. Yli kolmasosa arvioi pitkäaikaistyöttömyyden asettavan hakijan muita huonompaan asemaan työnhaussa: 32 % rekrytointia tekevistä ja 41 % muista vastaajista vastasi pitkäaikaistyöttömyyden vaikuttavan rekrytointipäätöksiin. Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät arvioivat itse tilanteen selvästi huonommaksi kuin muut vastaajaryhmät.
"Työttömänä työn hakeminen on todetusti ja valitettavasti jonkin verran haastavampaa kuin työsuhteesta käsin, mutta jos työttömyys venähtää pitkäaikaistyöttömyydeksi, vaikeutuu työllistyminen merkittävästi enemmän. Työnhakutaidot, kuten oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen, ovat asioita, joiden kanssa moni työnhakija kipuilee ja joita henkilöstökonsulttimme sparraavat paljon esimerkiksi muutosturvavalmennuksissamme", Ehrnrooth kuvaa.
45 % vastaajista uskoo itse tulevaisuudessa kokevansa syrjintää enemmän tai saman verran kuin tähän asti ja vain 3 % vastaajista uskoo syrjinnän vähentyvän omalla kohdallaan. 39 % ei ollut kokenut syrjintää työelämässä eikä usko kokevansa myöskään tulevaisuudessa. Ikä korostui selvästi merkittävimpänä syrjinnän kokemuksen syynä.
Joka neljäs vastaaja uskoi työnantajaorganisaatiossaan tapahtuvan tahallista tai tahatonta syrjintää rekrytoinneissa. Henkilöt, joiden työtehtäviin kuuluu rekrytointi tai jotka toimivat esihenkilöasemassa, sekä miehet uskoivat muita harvemmin, että syrjintää tapahtuisi. Vastaajat, jotka eivät koe työyhteisöään riittävän monimuotoiseksi, uskoivat muita enemmän organisaatiossaan tapahtuvan syrjintää ja kokevat myös muita useammin hyväksyttäväksi suosia vähemmistöön kuuluvia henkilöitä rekrytoinneissa, mikäli se edistää yrityksen tai tiimin toimintaa.
Hyvinvoinnin ja organisaatiossa tapahtuvan syrjinnän kokemuksen välillä on selkeä korrelaatio: jos henkilö uskoo työnantajaorganisaatiossaan tapahtuvan syrjintää, todennäköisesti henkilö voi tutkimustulosten mukaan työelämässä myös huonosti.